Kuntapolitiikka

Arkistossa vanhemmat julkaisut

Järvenpään Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksestä vuodelle 2019

Järvenpäässä eletään suuren rakenteellisen muutoksen aikaa sote-palveluiden siirtyessä kuntayhtymään. Kaupungin kouluverkko rakennetaan lähivuosina käytännössä uusiksi. Kaupungin tulee houkutella uusia asukkaita, yrittäjiä ja työntekijöitä, sekä pitää nykyisten kuntalaisten palveluiden taso hyvänä. Vasemmiston valtuustoryhmä on huolissaan korkeasta kasvuennusteesta ja velkaantumisen kiihtymisestä. velkarahaa tarvitaan kouluverkon rakentamiseen, mutta onko riskien arvioinnissa kiinnitetty riittävästi huomiota vaihtoehtoon, että väestöennusteet eivät toteudukaan esitetyn suuruisena?

1. Kysymys konsernipalveluihin: Talousarvion sivulla 25 mainitaan ”arvio riskeistä” mutta asiakirjassa ei ole kirjattu konsernipalveluiden riskejä. Minkälaisia riskejä ensi vuodelle on tunnistettu? Konsernipalveluista on siirtynyt ja siirtymässä paljon ammattitaitoa ja osaamista sekä sote-kuntayhtymään, että muille työnantajille. Miten varmistetaan riittävä osaaminen hallinnossa ja onko nähtävillä uusien johto- tai asiantuntijavirkojen perustamista vuoden 2019 aikana?

2. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hallitus on päättänyt niukimmalla mahdollisella äänimäärällä puheenjohtajan äänen ratkaistessa hyväksyä esityksen, minkä mukaan kuntayhtymän johtajan hankintavaltuudet ovat jopa 8 Me, palvelualuejohtajien jopa 3Me ja tietohallintojohtajan 2Me ja tulosalueiden päälliköiden 0,6Me. Hankintavaltuuksien rajat eivät ole kohtuullisia, kun niitä vertaa muihin saman kokoluokan kuntiin tai kuntayhtymiin. Lisäksi hallintosäännön hankintarajoja koskeva päätös johtaa siihen, että hankintapäätöksiä valmistelee ja niistä päättää sama johtaja. Näin ei voi olla. Kuntayhtymän hallintosääntö ja muut hankintojen valmistelua koskevat ohjeet tulisi kirjoittaa siten, että kaikki valmistelu tapahtuu hankintajohtajan tai -päällikön johdolla. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kuntayhtymän valtuusto 13.12.2018. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä pyytää kuntayhtymän valtuuston jäseniä kiinnittämään huomiota tarpeettoman suuriin hankintarajoihin sekä hankintojen valmisteluprosessiin.

3. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella on tunnistettu ja kirjattu riskit selkeästi, siitä kiitos. Miksi kiusaamisen vähentämisen tavoitteisiin ei ole nostettu mitattavia mittareita? Nykyisen toimintakäytännön piti tuottaa vuoden 2018 alusta asti numeerisia lukuja henkilökunnan tietoon tulleista kiusaamistapauksista. Miten tilastointi on toteutunut ja miltä kiusaamistilanne numerojen valossa näyttää? Tulisiko tällainen numeerinen arviointi olla opetustoiminnan mittarina?

4. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä on vastustanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja pyrkinyt palauttamaan subjektiivisen oikeuden päivähoitoon Järvenpäässä. Palvelualueelta valtuustolle annetun tiedon mukaan kaikki kokopäiväistä hoitoa hakeneet lapset ovat paikan myös saaneet. Kysymmekin, miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta ei palauteta, jos valituksen tehneille on paikka kuitenkin myönnetty? Nähdäksemme tämä aiheuttaa tarpeetonta epävarmuutta, haittaa, viivettä ja vaivaa vanhemmille, sekä rasittaa tarpeettomasti hallintoa.

5. Valtuutetut ovat saaneet henkilöstön edustajilta kannanoton, missä epäillään, että lastentarhanopettajien palkankorotukset katetaan talousarviolla muiden ammattiryhmien kustannuksella. KVTES:n järjestelyvaraerä ei yksin riitä korotuksiin, vaan budjetissa olisi laskettu palkankorotuksiin myös SAK-ajan (suunnittelutyöhön varatun ajan) resurssointiin varattua rahaa. Pitääkö tämä paikkansa? Ollaanko ryhmäavustajien käyttöä vähentämässä? Tämä ei nähdäksemme vastaa lasten osaamisen ja hyvinvoinnin tarpeita. Onko suunnittelutyössä olevan lastentarhanopettajan resurssi laskettu mukaan kasvattajien suhdelukuun?

6. Kaupunkikehityksen palvelualueella tapahtuu myös rakenteellisia uudistuksia, kun osa toiminnasta siirtyy toisille palvelualueille ja osa Keski-Uudenmaan soteen. Korjaamo- ja varikkotoiminta ulkoistetaan kevään aikana ja siitä ei luvata vielä säästöjä vuoden 2019 aikana. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä odottaa pitkäaikaista seurantaa ja raportointia korjaamo- ja varikkotoiminnan ulkoistamisen vaikutuksista palvelualueen kokonaiskustanuksiin ja työntekijöiden työhyvinvointiin.

7. Miksi Perhelän korttelin jatkosuunnitelmat eivät ole keskeisenä tavoitteena palvelualueella ja miksi tontin kehittämistä ei ole tunnistettu yhdeksi merkittävistä riskeistä?

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo, että ensi vuonna talousarvion laadintaan käytetään riittävästi aikaa ja sen valmisteluun tulee kutsua kaikki valtuustoryhmät. Budjettineuvotteluiden avulla saamme jaettua ymmärrystä siitä, mihin kaupungin toimintaa tulee kohdentaa ja mistä olemme valmiita tinkimään. Politiikka on parhaimmillaan arvokeskustelua, neuvottelua ja yhteistyötä erilaisten toimijoiden ja arvopohjien välillä. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa olla mukana lisäämässä valmistelun avoimuutta ja päätöksenteon yhteistyötä.

Valtuustoaloite kasvisruuan tarjoamisesta kaikilla aterioilla liharuuan rinnalla

Valtion ravitsemustoimikunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2017 julkaistu Kouluruokailusuositus ehdottaa kasvisruokavaihtoehtoa jokaiselle aterialle, mutta tätä suositusta ei Järvenpäässä vielä noudateta kasvisruuan tarjonnan osalta. Huolellisesti suunniteltuna ja ruoan menekkiä tutkimalla ruokalistat pystytään suunnittelemaan niin, että kasvisruoka on herkullista, laadukasta, edullista ja ruokahävikin määrä ei lisäänny.

Liharuuan syöminen aiheuttaa runsaasti ekologisia, terveydellisiä ja eettisiä haasteita. Riittävän ruokatuotannon varmistamiseksi maailmassa, tulee lihan kulutusta vähentää merkittävästi. Maailman viljelypinta-alaa voitaisiin vähentää 75%, jos liha- ja maitotuotteiden kuluttaminen loppuisi kokonaan. Liharuuan valmistaminen kuluttaa moninkertaisesti luonnonvaroja kasvisruokaan verrattuna ja tuottaa runsaasti kasvihuonekaasuja. Järvenpää on sitoutunut noudattamaan hiilineutraalin kaupungin tavoitteita, jolloin kasvisruuan tarjonnan lisääminen on tärkeä askel kohti tavoitetta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupungin päivähoidon ja opetuksen aterioilla olisi aina tarjolla kasvisvaihtoehto liharuuan rinnalla.

Kasvisruuan tarjoaminen liharuuan rinnalla mahdollistaa aterian kokoamisen molemmista ruuista, tai kokonaan kasvisruuasta, jolloin lihan osuus ateriasta pienenee. Tämä vaatii ruokalistan suunnittelua siten, että samana päivänä ei ole samaa ruokaa liha- ja kasvisversiona. Kasvatustyöhön kuuluu myös ympäristökasvatus, jolloin kasvisvaihtoehto mahdollistaa keskustelun ympäristön kannalta parempien vaihtoehtojen valinnasta ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

Järvenpäässä 27.8.2018

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä

Lähetekeskustelu Budjetti 2019

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat sekä muut läsnäolijat

Vasemmiston valtuustoryhmä kävi pitkän, moneen suuntaan aaltoilevan keskustelun ensi vuoden talousarviosta.
Miten me parhaalla mahdollisella tavalla voimme päättäjinä varmistaa että Järvenpää on kaikille asukkailleen hyvä kotikaupunki elää.

KASVU JA PALVELUTASO

Kasvamme vauhdilla, kuten täällä on moneen kertaan todettu, olemme vetovoimainen kasvava kaupunki, olemme tehneet hyviä linjauksia ja päätöksiä aiemmin jotta olemme tähän tilanteesen päässeet.

siitä kiitos jo vuosia sitten tehdyille päätöksille, sekä päättäjille.

Jaamme sen saman huolen joka täällä on puhenvuoroissa noussut esiin, huolen siitä toteutuvatko myyntituotot sekä verokertymät suunnitellusti ?

Herää myös huoli siitä onko kasvu hallittua, miten säilytämme palvelutason ?Pidämme huolta että kaikille kuntalaisille on palveluja, hoivaa sekä virikkeitä. Työssäkäyvillä sekä opiskelijoilla on sujuvat työ- ja koulumatkat, sekä lapsille laadukkaat hoitopaikat ja peruskoulut.

Riittävä ja kattava turvaverkko elämän muutostilanteissa, jotka voivat olla myös yllättäviä ja äkillisiä.

Vanha viisaus on aina ajankohtainen ”Yhteiskunnan arvoa mittaa se, miten se pitää huolta vähempiosaisistaan”

VEROT

Ottaen huomioon kasvuennusteemme, velan määrä per asukas tulee kasvamaaan vaikka talouspohjasta tulee pienempi.
Haluamme säilyttää palvelutasomme, jopa parantaa sitä.

Lainakantamme on suuri, näin ollen valtuustorymämme kokee, että meidän pitäisi kyetä krittisesti myös tarkastelemaan vuosittain, pystymmekö tällä veröäyrin tasolla tarjoamaan hyvät sekä riittävät palvelut kuntalaisille ?

Monet suomen kunnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana joutuneet, ajoittain reilustikin nostamaan veroäyriä, oikeistojohtoiset hallitukset ovat kyllä toimillaan, eli reilulla kuntien valtionosuuksien leikkauksilla jättänyt kunnille aika vähän valinnanvaraa.

Keskustelun käyminen veroäyristä, veroista ja niiden korotuksista kunnassa on kovin haasteellista, se torpataan usein sanomalla että Vasemmisto haluaa vain ratkaista asiat nostamalla veroja, johon on helppo vastata että oikeisto haluaa vain leikata pienituloisilta.

Kaupunginjohtajan esityksessä oli verotaulukko, jossa on selkeästi eritelty minkä verran veroja Järvenpäässä maksetaan, ja minkä verran niitä minimissään sekä enimmillään voi periä.

Toivoisin siis että verokeskustelussakin päästäisiin tuosta alun asetelmasta eteenpäin ja talousarvion yhteydessä aina aidosti mietittäisiin, että pystymmekö tällä verotuksen tasolla, tässä velkaantumisvauhdissa, tarjoamaan riittävät ja hyvät palvelut kuntalaisille ?

VARHAISKASVATUS JA NUORET

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus.
jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvasvatukseeen on turvattava, esitämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista,
sekä ryhmäkokojen tarkastelua, onko se sen linjan mukaista, jollaista palvelua haluamme tarjota.

Meidän valtuustoryhmämme mielestä ei ole. Viime vuonna täällä valtuustossa linjasimme että ryhmäkokoja voi päiväkodeissa, tilojen sen salliessa kasvattaa.
Valtuustoryhmämme oli eri mieltä silloin ja on eri mieltä yhä.

Kouluinvestoinnit ovat olleet valtavia ja tarpeellisia, ja ottaen huomioon väestönkasvuennusteemme,on palveluverkkosuunnitelmaa tarkasteltava riittävin väliajoin, kokonaisuutena sekä erityisesti koulujen ja päiväkotien osalta.

Nuorten psykiatrisissa ennaltaehkäisevissä palveluissa oli viime vuonna talousarviossa ylitystä, ja toivomme että tämä on tänä vuonna huomioitu.

Raha, jonka panostamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen lasten ja nuorten palveluissa säästää,
ei pelkästään heidän terveyttään, hyvinvointiaan ja tulevaisuuttaan, vaan myös säästää kalliita erikoissairaanhoidon kuluja.

HSL

siitä on puhuttu ja suunniteltu jo vuosia. Lisävuorot raideliikenteessä, asia joka nousee esiin usein ensimmäisenä esiin tässä keskustelussa. Keskityimme kuitenkin pohtimaan asiaa myös laajasti toimivan ja tehokkaan joukkoliikenteen näkökulmasta

Tällä hetkellä vaikka vapaamatkustajina saamme nauttia joistakin HSL:n eduista, koska kaupunkimme sijaitsee keskellä HSL aluetta, niin ei reittisuunnittelua ole tehty järvenpääläisten asukkaiden näkökulmasta.

HSL on myös iso vetovoimatekijä.
Muuttopäätöstä tehtäessä HSL voi olla merkittävä tekijä varsinkin nuoremmille ihmisille, isoissa kaupungeissa, joissa on toimiva joukkoliikenne, yhä harvempi nuori enään ajaa ajokorttia.

HSLn liittyminen on saatava eteenpäin tällä valtuustokaudella.
Se on järkevä tulevaisuuteen katsova valinta, jos haluamme kehittää paikallis- ja poikittaisliikennettä vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita, sekä saada lisävuoroja raideliikenteessä.

YHTIÖT
Tammikuussa 2017 Järvenpään kaunpunginvaltuusto päätti perustaa kaupungin omistaman yhtiö Jatsin tuottamaan jatkossa kaupungin siivous- ja ruokapalvelut, tällä arvioitiin saatavan vähintään 0.7 miljoonan euron säästö vuositasolla, vaikkakin tämä merkitsi myös sitä että esimerkiksi kouluruuasta maksetaan jatkossa ALV.
Mikä on yhtiön tilanne nyt, millä tiellä olemme, näyttääkö siltä että säästöt ovat toteutumassa ?

HENKILÖSTÖ

Henkilöstön hyvinvointi.

Kuntayhtymään siirtyvien työntekijöiden liikkeenluovutuksen hoitaminen hyvin ja huolella vaatii paljon työtä,
sekä yhteistyötä.
Toivomme asiaa hoitaville, niin viranhaltijoille kuin henkilöstön edustajille jaksamista sekä hyvää, molemminpuolin kuuntelevaa yhteistyötä.

Organisaatiomme muuttuu, soten irtautuminen vaikuttaa paljon myös peruskuntaan. Se vaikuttaa erityisen paljon tukipalveluihin.
Todennnäköistä on että aivan kaikkea emme pysty täysin ennakoimaan, miten ja mihin se tulee vaikuttamaan.
Muutostuki myös peruskuntaan jääville työntekijöille on tärkeää.

Pysyykö kaupungin organisaatio samanlaisena, kun henkilöstä lähtee kuntayhtymään niin suuri määrä työntekijöitä?
Valtuustoryhmämm pohti että todella vähän on tullut tietoa tai nostettu muutoksia esiin, toivottavasti henkilöstölle sitäkin enemmän.

Haluamme myös nostaa esiin
julkisuudessakin viime viikkoina paljon puhuttaneet, virheellisti tehdyt epäpätevyysalennukset palkkojen maksussa hoitoalalla, koska vuonna 2012 muuttunutta lakia on tulkittu väärin.
Palkkoja on monessa suomen kunnassa maksettu virheellisesti, myös Järvenpäässä.
Toivomme että nämä virheet korjataan nopeasti, sekä hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa, selkeillä ohjeistuksilla.

YMPÄRISTÖ

Ympäristön hyvinvointi, rakenteissa ja kaikessa kaupungin toiminnassa.

Teimme tänä vuonna kesäkuun valtuustossa, valtuustoryhmämme muutosesityksestä, ison linjauksen,
aikaistimme hiilineutraaliustavoitettamme vuoteen 2035.

Itsestään mikään ei tapahdu.

Miten pitää huolta että ympäristön hyvinvointi, sekä ympäristötavoitteet tulee huomioitua kaikessa kunnan toiminnassa ?

Tässä ajassa, kaikella sillä tiedolla mikä meillä on ilmastonmuutoksesta, ympäristönäkökulman pitää olla jo osa kaupungin hankintakriteerejä, osa rakenteita sekä näkyä kaikessa toiminnassamme niin strategia- kuin yksikkötasolla.
Suurin osa ympäristöystävällisistä arjen teoista tulevat arkipäiväiseksi kun niihin kannustetaan, sekä niitä tehdään.

Hyvät kanssavaltuutetut,
Kuten kaupunginjohtaja totesi, tämä on hieman liian myöhänen ajankohta käydä lähetekeskustelua, jotta aidosti isoja muutoksia voisi yhä tehdä.

Vihreiden esiin tuoma osallistavampi budjetin valmistelu, oli erinomainen kannanotto, laajempaa keskustelua niin kuntalaisten kuin valtuutettujen kesken Tästä on paljon puhuttu, sekä vaihtoehtojen laajempi esittely budjetin esittelyn yhteydessä.

Vasemmiston valtuustoryhmä odottaa silti että käymme vielä yhdessä ryhmien kanssa, hyvässä hengessä keskustellen, ensi vuoden talousarviota läpi.
On tärkeää että meille kaikille on selkeää mitkä meidän yhtenäiset kärkitavoitteemme valtuustona ovat, sekä niin että kaikki ryhmät ja valtuutetut kokevat tulleensa kuulluksi.”

Toivottavasti ensi vuonna tämä keskustelu käydään aiemmin.

Kiitos

Järvenpään Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro henkilöstökertomuksesta 2017

Järvenpään Vasemmiston kuntavaaliohjelmaan mukaan kunnan on tarkoitus tuottaa palveluja asukkailleen. Kuntalainen voi tarvita esimerkiksi asunnon, hammaslääkäriajan tai päivähoitopaikan. Kun Järvenpää tuottaa nämä palvelut itse, eivät yhteiset verovarat valu veroparatiiseihin ja sijoittajien taskuun. Kunnan työntekijöillä tulee olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, ilman jatkuvaa kiirettä. Kun asiat tehdään kerralla kunnolla, palvelu on myös laadukasta ja kustannustehokasta. Näiden periaatteiden ja arvojen mukaan Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä on lukenut ja arvioinut valmistunutta henkilöstökertomusta.

Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo, että työnohjauksen käytön periaatteita kuvattaisiin koulutussuunnitelmassa ja sen toteutumista henkilöstökertomuksessa. Kaupungin kaikissa palvelualueissa on käynnissä valtavan suuria, historiallisia muutoksia. Toimintaympäristön ja toimintatapojen muutokset haastavat rutiineja ja yhteistyötapoja. Kun huomioidaan vielä huonosta sisäilmasta johtuvat sairastelut ja kuormitukset, ei olekaan yllättävää, että sairauspoissaolojen määrä on ollut nousussa.

Yhtenä keinona kuormituksen hallitsemiseen on työnohjauksen käyttö. Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa henkilöstön voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen. Työnohjauksen päämääränä on myös kehittää ohjattavan työssäjaksamista, työn tekemistä sekä kehittymistä omassa työssään.

Vuoden 2016 hlöstökertomuksessa todetaan, että esimiehillä on ollut käytettävissä työnohjaus, mutta sen toteumaa ei oltu avattu. Vuoden 2017 henkilöstökertomuksessa ei työnohjausta ole mainittu lainkaan. Vuoden 2018 suunnitelmaan on kuvattu työnohjauksen käyttötapoja muutostilanteisiin valmistautumisessa ja osaamisen kehittämisessä.

Vuoden 2017 htv-tavoitteeksi asetettiin 1938,2 htv, mutta toteuma oli vain 1773,6 htv. Tavoite alittui noin 175 htv. Vasemmiston valtuustoryhmä kysyy, miksi henkilöstön resurssointi pidettiin tiukkana, vaikka erityisesti sote- ja lanu -palvelualueilla on ollut voimakkaita muutoksia ja sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Niukan resurssoinnin puolesta puhuu myös se, että Resinan käyttö on lisääntynyt kahtena peräkkäisenä vuotena.

Yksittäisinä havaintoina voin todeta, että sivulla 12 henkilöstö ikärakenne -taulukon lukumäärät vuoden 2016 osalta eivät vastaa vuoden takaisen henkilöstökertomuksen lukumääriä. Palvelussuhteiden päättymisen syistä mietimme, miksi kysymyksissä on vaihtoehtona sisäinen siirtyminen kaupungin toiseen yksikköön, jos lähtökysely lähetetään vain kaupungin palveluksesta pois lähteville työntekijöille.

Pidimme informatiivisena henkilöstökertomuksen 2016 taulukkoa eläkkeelle siirtyneiden keski-iästä, mikä valitettavasti puuttui tämänkertaisesta kertomuksesta. Keskimääräisen eläkeiän nostaminen on yksi tärkeimpiä henkilöstöhallinnon tavoitteita ja kyseisen taulukon avulla voidaan arvioida kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ja työkyvyn ylläpidon toimintatapojen vaikutuksia.
Henkilöstökertomuksessa todetaan, että työterveyshuollon tuottaminen siirtyi Lääkärikeskus Aavaan 1.9.2017. Valtuustoryhmämme jäi kaipaamaan kuvausta palveluiden käyttökokemuksista ja vaikutuksista tth prosesseihin ja työkyvyn alenemisen ennaltaehkäisyyn? Muutoinkin toivomme, että kaikkien ulkoistettujen palveluiden osalta jatketaan seurantaa, miten mahdollisesti siirtyneen henkilöstön työtilanne on järjestynyt uudella palveluntuottajalla, onko asetetut tavoitteet ulkoistukselle toteutuneet ja miten palvelujen käyttäjät ovat kokeneet palveluiden laadun ja saatavuuden ulkoistuksen jälkeen.

Kappaleessa 5, Osaamisen kehittäminen kiinnitimme huomiota tekstissä viitattuun henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Vuoden 2017 ja 2018 koulutussuunnitelmien sisällöt vastaavat osin toisiaan identtisesti ja jäimmekin pohtimaan, eivätkö suunnitellut koulutukset toteutuneet vai eikö tekstiä oltu päivitetty. Jotta valtuuston olisi luotettavampaa tehdä johtopäätöksiä, tulisi henkilöstökertomuksessa tai –suunnitelmassa kuvata auki selkeämmin, miten koulutukset ovat toteutuneet ja minkälaisia muutoksia on suunnitelmaan ollut syytä tehdä.

Kaupungilla on ollut käytössä henkilöstöresurssin käytön tehostamisen malli, missä työyhteisön tai tiimin jäseniä palkitaan, kun jokin tehtävä on voitu jättää määräaikaisen poissaolon ajaksi täyttämättä. Palkitsemismallin ja sisäisten järjestelyjen avulla on saavutettu 2 htv säästö. Kiinnitimme huomiota siihen, että sattumalta myös sairauspoissaolojen kasvu vuoden 2017 aikana on ollut lähes 2 htv. Kysymmekin, miten henkilöstöhallinnossa varmistetaan, että palkitsemismalli ei lisää henkilöstön kuormitusta ja sitä kautta pahenna sairauspoissaolojen määrää?

Syrjähdän tässä yhteydessä hieman henkilökertomuksesta. Valtuustoryhmämme pitää hyvänä uutena perinteenä valtuutettujen ja työntekijöiden edustajien vapaamuotoisia tapaamisia sekä luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kutsumista valtuuston seminaareihin. Avoin ja arvostava yhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja luottamushenkilöiden kesken on tärkeää myös tulevaisuudessa.

Vasemmiston valtuustoryhmä yhtyy sosiaalidemokraattien ponteen henkilöstön edustajien lausuntojen pyytämisestä henkilöstökertomukseen.
Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita panostuksesta osaamisen ja toimintakäytäntöjen kehittämiseen monien muutoksien keskellä.

21.5.2018
Heini Liimatainen

K-U:n Soten järjestämiskuntayhtymä

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut, ja muut läsnäolijat.

Tämä loputtomiin jatkuva Sotesoppa saa yhden jos toisen meistä hämmentyneeksi, aina kun luulet asioiden alkavan kirkastua, jokin tekijä taas muuttuu.

Olen itse päättänyt tiukemmin keskittyä Soten alkuperäiseen ajatukseen, ja tarkastella Soteen liittyvää päätöksentekoa ja valintoja siitä näkökulmasta, että onko tämä hyvä päätös vaikka Sote kaatuisikin, tai maakuntia ei tulisikaan. Olen muistellut uudestaan, miksi me Suomessa lähdimme tekemään näin massiivista sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta.

Lähdimme uudistukseen jotta suomalaiset saisivat tasa-arvoisemmat, hyvin integroidut, yhä paremmat ja laadukkaammat palvelut, jotta terveyserot kansalaisten välillä kapenesivat.
Näiden arvojen pohjalta kannatan tätä kuuden kunnan muodostamaa järjestämis- sekä tuottamiskuntayhtymää.

Järvenpää on moniin Soten tuotantoihin ja palveluihin liittyvissä asioissa kuitenkin melko pieni kunta.
Emme mielestäni voi vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta asiaa tarkastella, vaan tässä pitää olla laajempi ajatus hyvistä palveluista Keski-Uudellamaalla.
Me voimme tehdä uutta ja hyvää, asiakaslähtöistä palvelua myös kuntayhtymässä.
On palveluja jotka on saadaan tuotettua paremmin isommissa tuotantoyksiköissä, kyse on vain siitä miten sen teemme, me voimme tehdä tämän myös hyvin.
Huolehtimalla samalla lähipalveluista, palveluiden saavutettavuudesta, hyvästä integraatiosta, tasa-arvosta ja asiakasmaksujen kohtuullisuudesta.

Muutama huomio ja kysymys sopimuksesta,

jäejestämis- ja tuottamissopimuksessa sanotaan

”Kuntayhtymä laatii yhteistyössä kuntien kanssa palveluille, mukaan lukien asiakasyhteistyö, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit”

Tavoitteiden on oltava selkeitä ja mitattavissa, aidosti mitattavissa, niin talouden kuin laadun osalta.
Tämän toivon tehtävän todella huolella ja vahvassa yhteistyössä kuntien kanssa.

Palvelujen käyttäjien lisäksi nämä muutokset Sotessa, ovat valtava muutos henkilöstölle, työntekijöille.
Heillä on huoli työpaikastaan sekä muutoksista tulevaisuudessa.
Mitä tapahtuu nyt kuntayhtymässä, mitä tapahtuu maakunnassa ?
Muuttuvatko työehtoni, miten käy palkalleni ?
Yleisiä kysymyksiä, joita minulle pääluottamusmiehenä esitetään.

Kysyin kuntayhtymää perustettaessa, miksi kuntayhtymässä ei ole mukana henkilöstön edustusta, ja kysyn samaa nyt uudestaan, henkilöstön edustusta on kyllä mukana Keski-Uudenmaan Soten alatyöryhmissä, mutta ei itse kuntayhtymässä. Avoin tiedotus ja henkilöstön mukana pitäminen muutoksessa on äärimmäisen tärkeää, muutoksen lähtökohdan pitäisi olla jatkuva vuorovaikutus henkilöstön kanssa.

Henkilöstön näkökulmasta sanoisin että palkkojen harmonisointi alaspäin on yksi suurimmista riskeistä uudistuksessa, palkkojen erot kunnissa eivät ole kovin suuria mutta niitä kuitenkin on, ammattijärjestöt eivät ole valmiita minkäänlaisiiin palkkojen leikkauksiin, eivätkä työehtojen heikennyksiin.

Kysyisin myös,
kuka vastaa yhteistoimintaneuvotteluista henkilöstön kanssa, koska sopimuksessa vastuukysymykset jäävät lopulta epäselväksi ?
Mikä on kuntayhtymän ja mikä kuntien rooli tulevissa yhteistomintaneuvotteluissa ?
Ei tule lopputulosta siitäkään jos kunnat yksittäin käyvät neuvotteluja, koska kaikkien lopputulos voi olla erilainen. Pysyykö kuntayhtymä vain ohjaavana taustalla, vai saa mandaatin neuvotella ?

Lisäksi kysyn,
mistä aidosti päättävät kunnat, mistä kuntayhtymä ?
Jos palveluntuotanto siirtyy kesällä 2018 osittain kuntayhtymälle, mitä tämä tarkoittaa toimialan budjetin näkökulmasta, säilyykö budjettivastuu koko vuoden 2018 kunnalle, siirtyykö se joiltain osin kesken vuoden ?

Oikeus terveyteen on turvattu Suomen perustuslain 19 §:ssä, joka toteaa:“Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.”

”Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet.
Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. ”
(http://stm.fi/terveyserot, 19.10.2017) Terveyskeskusmaksut ja muut asiakasmaksut sekä lääkekustannusten omavastuut ovat kaikkein raskaimpia pienituloisille kansalaisille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, ja haluan tässäkin yhteydessä tuoda esiin että työterveyshuollon palvelut eivät todellakaan ole kattavat jokaisessa yrityksessä tai kunnassa, niitä on, varsinkin kunnissa karsittu raskaalla kädellä.

Järjestämis- ja tuottamissopimuksessa todetaan:

”Kunnan tehtävä on päättää asiakasmaksuista ja periä ne”

Sekä siellä todetaan:

”Asiakasmaksujen perusteiden yhdenmukaistaminen käynnistetään viipymättä”

Eli käytännössä kuntayhtymä linjaa maksuja.
Sopimus on toisaalta selkokielinen, toisaalta siellä on mielestäni paljon epäselkeyttä siltä osin että kunta päättää asioita, mutta käytännössä kuitenkin kuntayhtymä, tämän olisi hyvä tulla selkeämmin esiin.

Halusin esittää pontta liitettäväksi sopimukseen kuntayhtymän valtuustolle, mutta kiitos valtuuston puheenjohtajan opastuksen, selvisi että voin osoittaa ponnen vain kaupunginhallitukselle, jolloin sanamuodoista tuli myös melkoisen byrokraattisia, teksti oli myös haasteellista muotoilla koska vastuukysymykset ovat osittain epäselviä.

Siitä ei kuitenkaan ole kovin kauan kun meillä Suomessa oli maksuton perusterveydenhuolto, joka on kansanterveydellisesti erittäin järkevää. Tässäkin salissa on paljon valtuutettuja, jotka ovat olleet aiempina vuosina valmiita ajamaan maksuttomuutta myös Järvenpäähän takaisin.

Ponsiesitys:

Pykälä 70: Keski- Uudenmaan Sote- kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus

Perustelut:
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Vuonna 2014 asiakasmaksujen osuus terveydenhuoltomenoista olivat OECD:n tilastojen mukaan Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia.
Vuoden 2014 OECD-tilastojen jälkeen palvelujen asiakasmaksut ovat kasvaneet huomattavasti. Vuonna 2015 asiakasmaksuja korotettiin 9,4 prosenttia ja vuonna 2016 monissa kunnissa lähes 30 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuolto-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli kaventaa terveyseroja, korkeat asiakasmaksut osaltaan vaikuttavat siihen että ihmiset eivät hakeudu ajoissa hoitoon, joka lisää terveyserojen kasvua sekä tulee huomattavasti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin oikea-aikainen hoito.

Keski-Uudenmaan Sote- kuntayhtymän perustamissopimuksessa viitataan monissa kohdin tavoitteisiin kaventaa terveyseroja.
Sopimuksessa todetaan kuntayhtymän vahva ohjaava rooli, myös taloudessa.
”Kuntayhtymä laatii yhteistyössä kuntien kanssa palveluille, mukaan lukien asiakasyhteistyö, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit”

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä pitää tärkeänä että tulevassa Sotekuntayhtymässä luopuisimme perusterveydenhuollon osalta terveyskeskusmaksuista, ne eivät ole merkittävä tulonlähde kuntayhtymille, eikä yksittäisille kunnille.

Esitys:

Esitämmme että valtuusto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus esittää Keski-Uudenmaan Sotekuntayhtymälle, että Sotekuntayhtymä vuoden 2018 talousarvion teossa selvittää kustannukset jotka aiheutuisivat terveyskeskusmaksujen poistamisesta kunnissa, sekä ohjaa kuntia perusterveydenhuollon maksujen poistoon viimeistään vuoden 2019 talousarviossa .

Mimmi Asikainen

Päivähoito-oikeus on lapsen oikeus

Järvenpään lähivuosia tulee määrittämään vahva kasvu ja uudenlainen kunnan toiminta-ajatus. Järvenpäässä on tehty huolellista valmistelua ja määrätietoista työtä Kuuden soteen siirtymiseksi. Vuosia aiemmin tehdyt päätökset yhteisen sosiaali- ja terveyskeskuksen perustamiseksi sopii täydellisesti uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon malliin ja tämä varmistaa järvenpääläisille laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Järvenpään Vasemmisto näkee Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymän mahdollisuutena lisätä asukkaiden hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. Työntekijöiden asema siirtyvinä työntekijöinä tulee turvata huolellisella ja ennakoivalla suunnittelulla; työntekijöitä kuulemalla ja yhdessä tehden. Jatsiin valmistautumisessa on toimittu hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja uskomme, että samalla arvostuksella työskennellään myös Justin työntekijöiden kanssa siirtymätilanteessa.

Terveyserojen kaventuminen ja yhdenvertaisuuden parantaminen edellyttävät, että palveluiden saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vähävaraiselle asukkaalle ei riitä, että palveluiden luokse pääsee. Palvelumaksut voivat olla este tai hidaste palveluiden pariin hakeutumiselle. Ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksien palveluiden onnistumisen edellytyksenä on se, että ensimmäisen kontaktin saa helposti ja oikea-aikaisesti. Nuovon ja Matalan kaltaisissa palveluissa tulee huomioida, että resurssit on täytetty ja prosessit toimivat.

Hallittu kasvu, väestön ikääntyminen ja katastrofaaliseksi kuvattava toimitilojen kunto ovat Järvenpään suurimmat haasteet alkavalla taloussuunnitelmakaudella. Balanssi pitäisi löytyä kaavoituksen ja rakentamisen sekä lisääntyvän palvelutarpeen väliltä. Uudet asukkaat tarvitsevat laadukkaita palveluita, turvallisen ympäristön ja toimivan infran. Järvenpäässä yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä tulee kasvamaan seuraavien viiden vuoden aikana yli tuhannella hengellä. Väestön tasaisen rakenteen turvaamiseksi on tärkeää, että kaupunkimme houkuttelee työikäisiä ja erityisesti lapsiperheitä. Kaupungin houkuttelevuutta lisää työpaikat ja sujuvat työmatkat, joiden toteutumista edesauttaa siirtyminen HSL-alueeseen, sekä turvalliset ja toimivat peruspalvelut.

Mikäli tonttien myynti ja rakentaminen eivät käynnisty odotetusti Boogien alueella, Järvenpään Vasemmisto haluaa kiinnittää huomiota Svengin infran rakentamisen aikatauluun. On tärkeää, että liike-elämän tarpeisiin pystytään vastaamaan ripeästi, mutta käyttökelvottomien koulu-, päiväkoti- ja toimitilojen keskellä meillä ei ole varaa makuuttaa miljoonia tyhjillä tonteilla. Toimitilakaavoituksessa ja kaupungin markkinoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota työpaikkaomavaraisuuden ja yhteisöveron kasvattamiseen sekä olla valmiutta muuttaa tehtyä aikataulua.

Järvenpää on poikkeuksellisen suurien investointitarpeiden edessä. Aiempien vuosien tiukan talouskurin ansiosta koulu- ja päiväkoti-investoinnit eivät edellytä syömävelan ottamista, mutta ne tulevat nostamaan kaupungin velka-astetta merkittävästi. Velanottoa tulisi hillitä kaikilla käytössä olevilla keinoilla, myös kunnallisveroprosenttia tarkastamalla. Talouden tasapainottamisohjelman aikana palveluiden tasoa on laskettu, prosessien toimivuutta hiottu ja palvelumaksuja korotettu. Niistä ei säästöjä tule enää etsiä. Hyvät peruspalvelut ja toimiva infra ovat kaupungin merkittävä käyntikortti, mitkä vaikuttavat nykyisten asukkaiden sitoutumiseen ja uusien asukkaiden kiinnostukseen enemmän kuin pienet muutokset veroprosentissa.

Kaupungin strategisena tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvointi ja omien voimavarojen vahvistuminen. Vuonna 2016 tehty rajaus subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta oli merkittävä heikennys lapsiperheiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden kannalta. Säästöt ovat olleet suuremmat, kuin mihin talousarviossa on arvioitu. Vaikutuksia perheiden hyvinvointiin tai tarpeisiin ei pystytä täysimääräisesti arvioimaan. Järvenpään Vasemmisto on linjannut, että oikeus päivähoitoon on nimenomaan lapsen oikeus. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen tulee vuositasolla kustantamaan noin 1 Me, minkä lisäksi yksityisen päivähoidon palveluseteleiden kulut ovat 225 000e. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä esittää, että Lasten ja nuorten palvelualueen varhaiskasvatuksen toimintamenoihin lisätään 460 000e, mikä kattaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen kulut Järvenpäähän syksyyn 2018 mennessä.

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.11.2017 Taloussuunnitelmasta 2018-2022 ja Talousarvioon 2018
Heini Liimatainen