Kuntapolitiikka

Arkistossa vanhemmat julkaisut

Järvenpään Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro henkilöstökertomuksesta 2017

Järvenpään Vasemmiston kuntavaaliohjelmaan mukaan kunnan on tarkoitus tuottaa palveluja asukkailleen. Kuntalainen voi tarvita esimerkiksi asunnon, hammaslääkäriajan tai päivähoitopaikan. Kun Järvenpää tuottaa nämä palvelut itse, eivät yhteiset verovarat valu veroparatiiseihin ja sijoittajien taskuun. Kunnan työntekijöillä tulee olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, ilman jatkuvaa kiirettä. Kun asiat tehdään kerralla kunnolla, palvelu on myös laadukasta ja kustannustehokasta. Näiden periaatteiden ja arvojen mukaan Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä on lukenut ja arvioinut valmistunutta henkilöstökertomusta.

Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo, että työnohjauksen käytön periaatteita kuvattaisiin koulutussuunnitelmassa ja sen toteutumista henkilöstökertomuksessa. Kaupungin kaikissa palvelualueissa on käynnissä valtavan suuria, historiallisia muutoksia. Toimintaympäristön ja toimintatapojen muutokset haastavat rutiineja ja yhteistyötapoja. Kun huomioidaan vielä huonosta sisäilmasta johtuvat sairastelut ja kuormitukset, ei olekaan yllättävää, että sairauspoissaolojen määrä on ollut nousussa.

Yhtenä keinona kuormituksen hallitsemiseen on työnohjauksen käyttö. Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa henkilöstön voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen. Työnohjauksen päämääränä on myös kehittää ohjattavan työssäjaksamista, työn tekemistä sekä kehittymistä omassa työssään.

Vuoden 2016 hlöstökertomuksessa todetaan, että esimiehillä on ollut käytettävissä työnohjaus, mutta sen toteumaa ei oltu avattu. Vuoden 2017 henkilöstökertomuksessa ei työnohjausta ole mainittu lainkaan. Vuoden 2018 suunnitelmaan on kuvattu työnohjauksen käyttötapoja muutostilanteisiin valmistautumisessa ja osaamisen kehittämisessä.

Vuoden 2017 htv-tavoitteeksi asetettiin 1938,2 htv, mutta toteuma oli vain 1773,6 htv. Tavoite alittui noin 175 htv. Vasemmiston valtuustoryhmä kysyy, miksi henkilöstön resurssointi pidettiin tiukkana, vaikka erityisesti sote- ja lanu -palvelualueilla on ollut voimakkaita muutoksia ja sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Niukan resurssoinnin puolesta puhuu myös se, että Resinan käyttö on lisääntynyt kahtena peräkkäisenä vuotena.

Yksittäisinä havaintoina voin todeta, että sivulla 12 henkilöstö ikärakenne -taulukon lukumäärät vuoden 2016 osalta eivät vastaa vuoden takaisen henkilöstökertomuksen lukumääriä. Palvelussuhteiden päättymisen syistä mietimme, miksi kysymyksissä on vaihtoehtona sisäinen siirtyminen kaupungin toiseen yksikköön, jos lähtökysely lähetetään vain kaupungin palveluksesta pois lähteville työntekijöille.

Pidimme informatiivisena henkilöstökertomuksen 2016 taulukkoa eläkkeelle siirtyneiden keski-iästä, mikä valitettavasti puuttui tämänkertaisesta kertomuksesta. Keskimääräisen eläkeiän nostaminen on yksi tärkeimpiä henkilöstöhallinnon tavoitteita ja kyseisen taulukon avulla voidaan arvioida kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ja työkyvyn ylläpidon toimintatapojen vaikutuksia.
Henkilöstökertomuksessa todetaan, että työterveyshuollon tuottaminen siirtyi Lääkärikeskus Aavaan 1.9.2017. Valtuustoryhmämme jäi kaipaamaan kuvausta palveluiden käyttökokemuksista ja vaikutuksista tth prosesseihin ja työkyvyn alenemisen ennaltaehkäisyyn? Muutoinkin toivomme, että kaikkien ulkoistettujen palveluiden osalta jatketaan seurantaa, miten mahdollisesti siirtyneen henkilöstön työtilanne on järjestynyt uudella palveluntuottajalla, onko asetetut tavoitteet ulkoistukselle toteutuneet ja miten palvelujen käyttäjät ovat kokeneet palveluiden laadun ja saatavuuden ulkoistuksen jälkeen.

Kappaleessa 5, Osaamisen kehittäminen kiinnitimme huomiota tekstissä viitattuun henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Vuoden 2017 ja 2018 koulutussuunnitelmien sisällöt vastaavat osin toisiaan identtisesti ja jäimmekin pohtimaan, eivätkö suunnitellut koulutukset toteutuneet vai eikö tekstiä oltu päivitetty. Jotta valtuuston olisi luotettavampaa tehdä johtopäätöksiä, tulisi henkilöstökertomuksessa tai –suunnitelmassa kuvata auki selkeämmin, miten koulutukset ovat toteutuneet ja minkälaisia muutoksia on suunnitelmaan ollut syytä tehdä.

Kaupungilla on ollut käytössä henkilöstöresurssin käytön tehostamisen malli, missä työyhteisön tai tiimin jäseniä palkitaan, kun jokin tehtävä on voitu jättää määräaikaisen poissaolon ajaksi täyttämättä. Palkitsemismallin ja sisäisten järjestelyjen avulla on saavutettu 2 htv säästö. Kiinnitimme huomiota siihen, että sattumalta myös sairauspoissaolojen kasvu vuoden 2017 aikana on ollut lähes 2 htv. Kysymmekin, miten henkilöstöhallinnossa varmistetaan, että palkitsemismalli ei lisää henkilöstön kuormitusta ja sitä kautta pahenna sairauspoissaolojen määrää?

Syrjähdän tässä yhteydessä hieman henkilökertomuksesta. Valtuustoryhmämme pitää hyvänä uutena perinteenä valtuutettujen ja työntekijöiden edustajien vapaamuotoisia tapaamisia sekä luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kutsumista valtuuston seminaareihin. Avoin ja arvostava yhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja luottamushenkilöiden kesken on tärkeää myös tulevaisuudessa.

Vasemmiston valtuustoryhmä yhtyy sosiaalidemokraattien ponteen henkilöstön edustajien lausuntojen pyytämisestä henkilöstökertomukseen.
Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita panostuksesta osaamisen ja toimintakäytäntöjen kehittämiseen monien muutoksien keskellä.

21.5.2018
Heini Liimatainen

K-U:n Soten järjestämiskuntayhtymä

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut, ja muut läsnäolijat.

Tämä loputtomiin jatkuva Sotesoppa saa yhden jos toisen meistä hämmentyneeksi, aina kun luulet asioiden alkavan kirkastua, jokin tekijä taas muuttuu.

Olen itse päättänyt tiukemmin keskittyä Soten alkuperäiseen ajatukseen, ja tarkastella Soteen liittyvää päätöksentekoa ja valintoja siitä näkökulmasta, että onko tämä hyvä päätös vaikka Sote kaatuisikin, tai maakuntia ei tulisikaan. Olen muistellut uudestaan, miksi me Suomessa lähdimme tekemään näin massiivista sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta.

Lähdimme uudistukseen jotta suomalaiset saisivat tasa-arvoisemmat, hyvin integroidut, yhä paremmat ja laadukkaammat palvelut, jotta terveyserot kansalaisten välillä kapenesivat.
Näiden arvojen pohjalta kannatan tätä kuuden kunnan muodostamaa järjestämis- sekä tuottamiskuntayhtymää.

Järvenpää on moniin Soten tuotantoihin ja palveluihin liittyvissä asioissa kuitenkin melko pieni kunta.
Emme mielestäni voi vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta asiaa tarkastella, vaan tässä pitää olla laajempi ajatus hyvistä palveluista Keski-Uudellamaalla.
Me voimme tehdä uutta ja hyvää, asiakaslähtöistä palvelua myös kuntayhtymässä.
On palveluja jotka on saadaan tuotettua paremmin isommissa tuotantoyksiköissä, kyse on vain siitä miten sen teemme, me voimme tehdä tämän myös hyvin.
Huolehtimalla samalla lähipalveluista, palveluiden saavutettavuudesta, hyvästä integraatiosta, tasa-arvosta ja asiakasmaksujen kohtuullisuudesta.

Muutama huomio ja kysymys sopimuksesta,

jäejestämis- ja tuottamissopimuksessa sanotaan

”Kuntayhtymä laatii yhteistyössä kuntien kanssa palveluille, mukaan lukien asiakasyhteistyö, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit”

Tavoitteiden on oltava selkeitä ja mitattavissa, aidosti mitattavissa, niin talouden kuin laadun osalta.
Tämän toivon tehtävän todella huolella ja vahvassa yhteistyössä kuntien kanssa.

Palvelujen käyttäjien lisäksi nämä muutokset Sotessa, ovat valtava muutos henkilöstölle, työntekijöille.
Heillä on huoli työpaikastaan sekä muutoksista tulevaisuudessa.
Mitä tapahtuu nyt kuntayhtymässä, mitä tapahtuu maakunnassa ?
Muuttuvatko työehtoni, miten käy palkalleni ?
Yleisiä kysymyksiä, joita minulle pääluottamusmiehenä esitetään.

Kysyin kuntayhtymää perustettaessa, miksi kuntayhtymässä ei ole mukana henkilöstön edustusta, ja kysyn samaa nyt uudestaan, henkilöstön edustusta on kyllä mukana Keski-Uudenmaan Soten alatyöryhmissä, mutta ei itse kuntayhtymässä. Avoin tiedotus ja henkilöstön mukana pitäminen muutoksessa on äärimmäisen tärkeää, muutoksen lähtökohdan pitäisi olla jatkuva vuorovaikutus henkilöstön kanssa.

Henkilöstön näkökulmasta sanoisin että palkkojen harmonisointi alaspäin on yksi suurimmista riskeistä uudistuksessa, palkkojen erot kunnissa eivät ole kovin suuria mutta niitä kuitenkin on, ammattijärjestöt eivät ole valmiita minkäänlaisiiin palkkojen leikkauksiin, eivätkä työehtojen heikennyksiin.

Kysyisin myös,
kuka vastaa yhteistoimintaneuvotteluista henkilöstön kanssa, koska sopimuksessa vastuukysymykset jäävät lopulta epäselväksi ?
Mikä on kuntayhtymän ja mikä kuntien rooli tulevissa yhteistomintaneuvotteluissa ?
Ei tule lopputulosta siitäkään jos kunnat yksittäin käyvät neuvotteluja, koska kaikkien lopputulos voi olla erilainen. Pysyykö kuntayhtymä vain ohjaavana taustalla, vai saa mandaatin neuvotella ?

Lisäksi kysyn,
mistä aidosti päättävät kunnat, mistä kuntayhtymä ?
Jos palveluntuotanto siirtyy kesällä 2018 osittain kuntayhtymälle, mitä tämä tarkoittaa toimialan budjetin näkökulmasta, säilyykö budjettivastuu koko vuoden 2018 kunnalle, siirtyykö se joiltain osin kesken vuoden ?

Oikeus terveyteen on turvattu Suomen perustuslain 19 §:ssä, joka toteaa:“Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.”

”Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet.
Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. ”
(http://stm.fi/terveyserot, 19.10.2017) Terveyskeskusmaksut ja muut asiakasmaksut sekä lääkekustannusten omavastuut ovat kaikkein raskaimpia pienituloisille kansalaisille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, ja haluan tässäkin yhteydessä tuoda esiin että työterveyshuollon palvelut eivät todellakaan ole kattavat jokaisessa yrityksessä tai kunnassa, niitä on, varsinkin kunnissa karsittu raskaalla kädellä.

Järjestämis- ja tuottamissopimuksessa todetaan:

”Kunnan tehtävä on päättää asiakasmaksuista ja periä ne”

Sekä siellä todetaan:

”Asiakasmaksujen perusteiden yhdenmukaistaminen käynnistetään viipymättä”

Eli käytännössä kuntayhtymä linjaa maksuja.
Sopimus on toisaalta selkokielinen, toisaalta siellä on mielestäni paljon epäselkeyttä siltä osin että kunta päättää asioita, mutta käytännössä kuitenkin kuntayhtymä, tämän olisi hyvä tulla selkeämmin esiin.

Halusin esittää pontta liitettäväksi sopimukseen kuntayhtymän valtuustolle, mutta kiitos valtuuston puheenjohtajan opastuksen, selvisi että voin osoittaa ponnen vain kaupunginhallitukselle, jolloin sanamuodoista tuli myös melkoisen byrokraattisia, teksti oli myös haasteellista muotoilla koska vastuukysymykset ovat osittain epäselviä.

Siitä ei kuitenkaan ole kovin kauan kun meillä Suomessa oli maksuton perusterveydenhuolto, joka on kansanterveydellisesti erittäin järkevää. Tässäkin salissa on paljon valtuutettuja, jotka ovat olleet aiempina vuosina valmiita ajamaan maksuttomuutta myös Järvenpäähän takaisin.

Ponsiesitys:

Pykälä 70: Keski- Uudenmaan Sote- kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus

Perustelut:
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Vuonna 2014 asiakasmaksujen osuus terveydenhuoltomenoista olivat OECD:n tilastojen mukaan Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia.
Vuoden 2014 OECD-tilastojen jälkeen palvelujen asiakasmaksut ovat kasvaneet huomattavasti. Vuonna 2015 asiakasmaksuja korotettiin 9,4 prosenttia ja vuonna 2016 monissa kunnissa lähes 30 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuolto-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli kaventaa terveyseroja, korkeat asiakasmaksut osaltaan vaikuttavat siihen että ihmiset eivät hakeudu ajoissa hoitoon, joka lisää terveyserojen kasvua sekä tulee huomattavasti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin oikea-aikainen hoito.

Keski-Uudenmaan Sote- kuntayhtymän perustamissopimuksessa viitataan monissa kohdin tavoitteisiin kaventaa terveyseroja.
Sopimuksessa todetaan kuntayhtymän vahva ohjaava rooli, myös taloudessa.
”Kuntayhtymä laatii yhteistyössä kuntien kanssa palveluille, mukaan lukien asiakasyhteistyö, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit”

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä pitää tärkeänä että tulevassa Sotekuntayhtymässä luopuisimme perusterveydenhuollon osalta terveyskeskusmaksuista, ne eivät ole merkittävä tulonlähde kuntayhtymille, eikä yksittäisille kunnille.

Esitys:

Esitämmme että valtuusto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus esittää Keski-Uudenmaan Sotekuntayhtymälle, että Sotekuntayhtymä vuoden 2018 talousarvion teossa selvittää kustannukset jotka aiheutuisivat terveyskeskusmaksujen poistamisesta kunnissa, sekä ohjaa kuntia perusterveydenhuollon maksujen poistoon viimeistään vuoden 2019 talousarviossa .

Mimmi Asikainen

Päivähoito-oikeus on lapsen oikeus

Järvenpään lähivuosia tulee määrittämään vahva kasvu ja uudenlainen kunnan toiminta-ajatus. Järvenpäässä on tehty huolellista valmistelua ja määrätietoista työtä Kuuden soteen siirtymiseksi. Vuosia aiemmin tehdyt päätökset yhteisen sosiaali- ja terveyskeskuksen perustamiseksi sopii täydellisesti uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon malliin ja tämä varmistaa järvenpääläisille laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Järvenpään Vasemmisto näkee Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymän mahdollisuutena lisätä asukkaiden hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. Työntekijöiden asema siirtyvinä työntekijöinä tulee turvata huolellisella ja ennakoivalla suunnittelulla; työntekijöitä kuulemalla ja yhdessä tehden. Jatsiin valmistautumisessa on toimittu hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja uskomme, että samalla arvostuksella työskennellään myös Justin työntekijöiden kanssa siirtymätilanteessa.

Terveyserojen kaventuminen ja yhdenvertaisuuden parantaminen edellyttävät, että palveluiden saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vähävaraiselle asukkaalle ei riitä, että palveluiden luokse pääsee. Palvelumaksut voivat olla este tai hidaste palveluiden pariin hakeutumiselle. Ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksien palveluiden onnistumisen edellytyksenä on se, että ensimmäisen kontaktin saa helposti ja oikea-aikaisesti. Nuovon ja Matalan kaltaisissa palveluissa tulee huomioida, että resurssit on täytetty ja prosessit toimivat.

Hallittu kasvu, väestön ikääntyminen ja katastrofaaliseksi kuvattava toimitilojen kunto ovat Järvenpään suurimmat haasteet alkavalla taloussuunnitelmakaudella. Balanssi pitäisi löytyä kaavoituksen ja rakentamisen sekä lisääntyvän palvelutarpeen väliltä. Uudet asukkaat tarvitsevat laadukkaita palveluita, turvallisen ympäristön ja toimivan infran. Järvenpäässä yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä tulee kasvamaan seuraavien viiden vuoden aikana yli tuhannella hengellä. Väestön tasaisen rakenteen turvaamiseksi on tärkeää, että kaupunkimme houkuttelee työikäisiä ja erityisesti lapsiperheitä. Kaupungin houkuttelevuutta lisää työpaikat ja sujuvat työmatkat, joiden toteutumista edesauttaa siirtyminen HSL-alueeseen, sekä turvalliset ja toimivat peruspalvelut.

Mikäli tonttien myynti ja rakentaminen eivät käynnisty odotetusti Boogien alueella, Järvenpään Vasemmisto haluaa kiinnittää huomiota Svengin infran rakentamisen aikatauluun. On tärkeää, että liike-elämän tarpeisiin pystytään vastaamaan ripeästi, mutta käyttökelvottomien koulu-, päiväkoti- ja toimitilojen keskellä meillä ei ole varaa makuuttaa miljoonia tyhjillä tonteilla. Toimitilakaavoituksessa ja kaupungin markkinoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota työpaikkaomavaraisuuden ja yhteisöveron kasvattamiseen sekä olla valmiutta muuttaa tehtyä aikataulua.

Järvenpää on poikkeuksellisen suurien investointitarpeiden edessä. Aiempien vuosien tiukan talouskurin ansiosta koulu- ja päiväkoti-investoinnit eivät edellytä syömävelan ottamista, mutta ne tulevat nostamaan kaupungin velka-astetta merkittävästi. Velanottoa tulisi hillitä kaikilla käytössä olevilla keinoilla, myös kunnallisveroprosenttia tarkastamalla. Talouden tasapainottamisohjelman aikana palveluiden tasoa on laskettu, prosessien toimivuutta hiottu ja palvelumaksuja korotettu. Niistä ei säästöjä tule enää etsiä. Hyvät peruspalvelut ja toimiva infra ovat kaupungin merkittävä käyntikortti, mitkä vaikuttavat nykyisten asukkaiden sitoutumiseen ja uusien asukkaiden kiinnostukseen enemmän kuin pienet muutokset veroprosentissa.

Kaupungin strategisena tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvointi ja omien voimavarojen vahvistuminen. Vuonna 2016 tehty rajaus subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta oli merkittävä heikennys lapsiperheiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden kannalta. Säästöt ovat olleet suuremmat, kuin mihin talousarviossa on arvioitu. Vaikutuksia perheiden hyvinvointiin tai tarpeisiin ei pystytä täysimääräisesti arvioimaan. Järvenpään Vasemmisto on linjannut, että oikeus päivähoitoon on nimenomaan lapsen oikeus. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen tulee vuositasolla kustantamaan noin 1 Me, minkä lisäksi yksityisen päivähoidon palveluseteleiden kulut ovat 225 000e. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä esittää, että Lasten ja nuorten palvelualueen varhaiskasvatuksen toimintamenoihin lisätään 460 000e, mikä kattaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen kulut Järvenpäähän syksyyn 2018 mennessä.

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.11.2017 Taloussuunnitelmasta 2018-2022 ja Talousarvioon 2018
Heini Liimatainen

Kuinka tärkeä on yksi puu?

Suomalaisilla on väitetysti erityinen luontosuhde – arvostamme luontoa ja pidämme puista. Ja koska ihmiset ovat inhmillisiä olentoja, toiset puut ovat meille tärkeämpiä kuin toiset. Minulle tärkeä puu seisoi entisen Järvenpään kuvataidekoulun rakennuksen pihalla. Alakouluikäisenä minä ja kaverini teimme kuvistehtävämme nopeasti ja opettajan silmän välttäessä livahdimme pihalle roikkumaan matalalla kasvavassa koivun oksassa. En tiedä montako kertaa, mutta niin usein, että seitsemästä kuvataidekouluvuodestani muistan parhaiten sen yhden puun.

Joskus tärkeä puu on sellaisessa paikassa, johon suunnitellaan rakentamista. Joskus joudutaan miettimään, kuinka tärkeä puu voi olla. Onko puu niin tärkeä, että se voi viivyttää rakentamista jopa vuosia, onko puu niin tärkeä, että rakennussuunnitelmia pitää sen vuoksi muuttaa?

Minusta puihin voisi kaupunkialueella suhtautua varsin käytännöllisesti. Jos puu on vanha ja vaarallinen, on se kaadettava, jottei se kaadu ja vahingoita ihmisiä tai kaupunkiympäristöä. Jos puu on tien tai koulun edessä, on koulu todennäköisesti tärkeämpi. Meidän on päästävä kulkemaan järkevästi suunnitelluilla, hyväkuntoisilla teillä ja meidän on tärkeää kouluttaa lapsemme koulunkäyntiin sopivissa tiloissa.

Hyvä liikennesuunnittelu ja koulutettu väestö tekevät luonnon ja ympäristön suojelemisen helpommaksi. Koskematonta luontoa ei voi säilyttää kaupungissa. Kaupunki-istutusten tehtävä on tehdä kaupungista viihtyisämpi ja kauniimpi, ei niinkään suojella luonnon monimuotoisuutta. Sitä työtä tehdään toisaalla. Kaupunkiympäristöön kuuluu muutos ja kehittyminen, siihen kuuluu myös ympäristön muokkaaminen sellaiseksi, että ihmiset voivat liikkua siellä helposti, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Sitten päästään takaisin minun tärkeään puuhuni. Sitä ei enää ole. Ehkä me roikuimme sen ihanan maahan asti roikkuvan oksan poikki (toivottavasti emme!). Hieman haikeaa oli aikuisena huomata sen puuttuvan. Toisaalta paikalla on nyt pieni, sievä puisto jossa on penkkejä ja istutuksia, ja koivuja on metsissämme vielä paljon. Toivon, että näin on myös jatkossa ja muistamme pitää tärkeinä myös ja etenkin niitä puita, joita kukaan ei ehkä koskaan katsele eikä ihastele.

Kirjoittaja on tuore Järvenpään kaupunkikehityslautakunnan jäsen, joka sai jo ensimmäisessä kokouksessaan ajateltavaa pitkiksi ajoiksi eteenpäin.

Maarit Uusikummun puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 22.5.2017

Maarit Uusikumpu piti valtuustouransa toistaiseksi viimeisen puheenvuoron Järvenpään kaupunginvaltuustossa viime maanantaina 22.5.2017. Kiitos Maaritille tähänastisesta vuosien työstä ja panoksesta osastomme riveissä niin lautakunnissa, valtuustossa kuin kaupunginhallituksessa! Tässä vielä maanantainen puheenvuoro kokonaisuudessaan:

”Kv 22.5.2017 Järvenpään vasemmistoliiton valtuustoyhmän ryhmäpuheenvuoro: Maarit Uusikumpu
Järvenpään kaupungin vuoden 2016 tilipäätös

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, virkamiehet ja lehteriyleisö,
Loppupään puhujan kohtalo on armoton. Kaikki olennainen on sanottu ja tasekirjan luvut kerrattu monessa puheessa, joten tässä kohtaa voinkin puhua muusta kuin luvuista.
Olen ollut Järvenpään kuntapolitiikassa mukana kaikkiaan 11 vuotta. Leimallista näille valtuustovuosille on ollut ankara talouskuripuhe, joka on hallinnut kokoushuoneiden ja valtuustosalin ilmatilaa hyvinvointipuheen jäädessä vähemmälle.

Talouskasvu onkin ollut näinä vuosina heikkoa, joka selittää puheiden luonnetta, mutta nyt kun talous on lähtenyt kasvu-uralle, olisiko nyt aika hyvinvoinnille. Siihen olisi tarvetta, että ihmisten toivo ja usko tulevaisuuteen palaa. Itse ilahduin tämän päivän seminaarissa sloganista ”Hyvinvointi kärjessä, juuret kulttuurissa.”

Tasekirjassa kaupunginjohtaja kirjoittaa, että yhteiskuntamme rakenteet muuttuvat enemmän kuin koskaan historiamme aikana. Hän viitannee sote- ja maakuntauudistukseen. Isoja rakenneuudistuksia ja muutoksia on ollut ennenkin. Muun muassa suuret sosiaalipoliittiset uudistukset 50- ja 60-luvuilla, siis itse asiassa hyvinvointivaltion rakentaminen ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ovat olleet historiallisesti merkittäviä uudistuksia. Pidän niitä merkittävämpinä uudistuksina kuin tulevaa sote-ja maakuntauudistusta. Ilman sosiaalipoliittisia uudistuksia Suomi ei olisi näin kehittynyt hyvinvointivaltio. Se on ollut todellista toivon aikaa.

Valitettavasti kaikki eivät arvosta näitä hyvinvointivaltion saavutuksia vaan hallitseva poliittinen eliitti vie maatamme suuntaan, jossa rikkaiden etuoikeudet turvataan ja köyhän ja pienituloisten luokkaretki parempiin oloihin tehdään vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Yhteiskuntamme yleinen ilmapiiri on koventunut.

Tämän valtuustokauden alussa laadittiin talouden tasapainottamisohjelma. Monelle velkaantumisen kasvun taittuminen oli tärkein asia valtuustokauden alussa ja tasapainottamisohjelman perusta.
Taitekohdan piti olla viime vuonna 2016. Toisin kävi. Leikkaukset, irtisanomiset ja lomautukset toteutettiin mutta ei taitettu velan kasvua. Velkaantuminen on ollut ripeää, ja vaikka valtuutetut arvostelevat velkaantumista joka vuosi, talousarviota päätettäessä lainavetoiset investoinnit kuitenkin hyväksytään.

Kun muistelen valtuustovuosinani kuulemaani talouskuripuhetta ja katson samalla kotikaupunkini huikeaa kehitystä, on vaikea uskoa, että nämä kaksi ulottuvuutta ovat mahtuneet samaan kaupunkiin.
Asuntoja on noussut kuin sieniä sateella, JUST hohtaa uutuuttaan, keskustan korttelit etenevät, Lidlin logistiikkakeskusta ja lisäraidetta rakennetaan. Päättäjät ovat pystyneet viemään aiempien valtuustokausien hankkeita eteenpäin ja uusiakin, mutta onko kaupunkimme kasvanut ja onko se investoinut ja velkaantunut hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Järvenpään tulevaisuuden haasteina ovat velkaantuminen ja sen hoito, investoinnit, korjausvelka, ja miten kasvava kaupunki turvaa palvelut. Yksi iso ongelma on työttömyys, jonka sanktiomaksut viime vuonna olivat 2,9 miljoonaa euroa Järvenpäässä. Työttömyydestä ja eriarvoisuuden kasvusta seuraa muitakin taloudellisia ja inhimillisiä ongelmia, lisääntyvää palvelutarvetta ja monenmoisia kustannuksia yhteiskunnalle. Ilonaihe kuitenkin on nuorten työttömyyden väheneminen kaupungissamme.

Ihmisten hyvinvointi pitää olla keskiössä ja ongelmien ennaltaehkäisyyn satsata jatkossakin. Sote-uudistuksen yksi hyvä puoli on se, että kuntien talouden ennakointi paranee, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Juuri sote-puoli on ollut budjetoinnin ja toteutuman kannalta arvaamattomin ja eläväisin.

Toivon, että tulevalla valtuustokaudella hyvinvointipuhetta ja -tekoja viljellään talouskuripuheen sijaan. Toivon, että työelämästä pudonneet ihmiset pidetään mukana mutta ei orjuuttamalla ja ihmisarvoa alentamalla. Hyvistä kuntapalveluista kannattaa pitää huolta, ne ovat toimivan arjen ja hyvinvoinnin tukijalka.

Vuodet valtuutettuna ovat olleet kiinnostavia, paljon olen oppinut asioista ja ihmisistä ja ennen kaikkea itsestäni. Kiitän omasta ja ryhmäni puolesta yhteistyöstä virkamiehiä, työntekijöitä ja valtuutettuja, Järvenpään vasemmistoliittoa ja äänestäjiäni. Toivottavasti olen ollut luottamuksen arvoinen ja nähnyt ihmisen lukujen takaa, kuten lupasin ryhtyessäni kunnallisiin luottamustehtäviin. Toivotan hyvää ja suloista suvea ja vaikuttavia vuosia Järvenpään hyväksi tulevalle valtuustolle ja virkamiehille.

Järvenpään vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy tilinpäätöksen ja päätöskohdan esityksen.”

Jäävätkö sosiaalipalvelut terveydenhuollon jalkoihin SOTE-uudistuksessa?

Sote-uudistusta tehdään terveydenhuoltopainotteisesti. Julkisuuteen ei ole tihkunut tietoa siitä, miten sosiaalipalvelut tullaan järjestämään maakuntatasolla. Tämän hetken tietojen mukaan sote-keskuksien on tarjottava sekä sosiaali- että terveyspalveluita asiakkaille, jotka voivat itse valita näistä palveluntuottajista mieleisimmän.

Sosiaalipalveluiden asiakaskunta koostuu suurelta osalta ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan itsestään. He ovat vanhuksia, vammaisia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia, asunnottomia ja ihmisiä, joilla suuri osa elämän hallinnasta on kadoksissa. Kuka heistä jatkossa huolehtii? Yksityiset sote-keskuksetko, joiden päätehtävänä on tuottaa omistajilleen voittoa, kuten osakeyhtiölaki määrittää. Yksityiset palveluntuottajat kuorivat kerman päältä ja pyrkivät saamaan mahdollisimman pienellä panoksella mahdollisimman suuret voitot!

Yksityisiin sote-keskuksiin on tulossa sosiaalineuvonta, mutta se ei kattamaan kaikkia tarvittavia sosiaalipalveluja. Sosiaalipalvelujen käyttäjien elämän parantamiseksi tarvitaan useita lakisääteisesti tehtäviä viranomaispäätöksiä, eikä niitä voi yksityisellä puolella tehdä. Nämä asiakkaat eivät voi käyttää valinnanvapauttaan, vaan heidän on valittava sellainen sote-keskus, missä palveluntuottajana on maakunta ja missä voidaan tehdä myös viranomaispäätökset. Mikäli asetuksessa eritellään viranomaistyönä tehtävä sosiaalityö sosiaalineuvonnasta, nousee ongelmaksi tiedonkulun ongelmat ja päätöksenteon sirpaleisuus. Sosiaalipalvelujen käyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa pelkästään terveyspalveluja käyttäviin nähden.

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalityön tärkein tehtävä on estää ihmisten eriarvoistuminen ja huolehtia siitä, että kaikkein heikoimmassakin asemassa olevat pääsevät mukaan yhteiskuntaan ja ovat osallisina omassa elämässään. Tätä työtä tehdään nyt kaikissa kunnissa sosiaalityössä. On toivottavaa, että tämä työ ei valu hukkaan, kun sote-uudistus astuu voimaan.

Meillä Vasemmistoliitossa on suuri huoli näistä eniten apua ja tukea tarvitsevista ihmisistä. Toivomme ja haluamme uskoa, että sosiaalipalveluja tarvitsevienkin osalta valinnanvapaus toteutuu ja heidän etunsa ja tarpeensa huomioidaan. Miksi julkisessa keskustelussa ei pidetä tärkeänä sosiaalipalvelujen käyttäjien valinnanvapautta?

Minna-Maria Solanterä
Kuntavaaliehdokas (Vas.)
Sosiaalityöntekijä

Heini Liimatainen
Kaupunginhallituksen jäsen (Vas.)
Kuntoutustoiminnan lähiesimies