Kuntapolitiikka

Jäävätkö sosiaalipalvelut terveydenhuollon jalkoihin SOTE-uudistuksessa?

Sote-uudistusta tehdään terveydenhuoltopainotteisesti. Julkisuuteen ei ole tihkunut tietoa siitä, miten sosiaalipalvelut tullaan järjestämään maakuntatasolla. Tämän hetken tietojen mukaan sote-keskuksien on tarjottava sekä sosiaali- että terveyspalveluita asiakkaille, jotka voivat itse valita näistä palveluntuottajista mieleisimmän.

Sosiaalipalveluiden asiakaskunta koostuu suurelta osalta ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan itsestään. He ovat vanhuksia, vammaisia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia, asunnottomia ja ihmisiä, joilla suuri osa elämän hallinnasta on kadoksissa. Kuka heistä jatkossa huolehtii? Yksityiset sote-keskuksetko, joiden päätehtävänä on tuottaa omistajilleen voittoa, kuten osakeyhtiölaki määrittää. Yksityiset palveluntuottajat kuorivat kerman päältä ja pyrkivät saamaan mahdollisimman pienellä panoksella mahdollisimman suuret voitot!

Yksityisiin sote-keskuksiin on tulossa sosiaalineuvonta, mutta se ei kattamaan kaikkia tarvittavia sosiaalipalveluja. Sosiaalipalvelujen käyttäjien elämän parantamiseksi tarvitaan useita lakisääteisesti tehtäviä viranomaispäätöksiä, eikä niitä voi yksityisellä puolella tehdä. Nämä asiakkaat eivät voi käyttää valinnanvapauttaan, vaan heidän on valittava sellainen sote-keskus, missä palveluntuottajana on maakunta ja missä voidaan tehdä myös viranomaispäätökset. Mikäli asetuksessa eritellään viranomaistyönä tehtävä sosiaalityö sosiaalineuvonnasta, nousee ongelmaksi tiedonkulun ongelmat ja päätöksenteon sirpaleisuus. Sosiaalipalvelujen käyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa pelkästään terveyspalveluja käyttäviin nähden.

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalityön tärkein tehtävä on estää ihmisten eriarvoistuminen ja huolehtia siitä, että kaikkein heikoimmassakin asemassa olevat pääsevät mukaan yhteiskuntaan ja ovat osallisina omassa elämässään. Tätä työtä tehdään nyt kaikissa kunnissa sosiaalityössä. On toivottavaa, että tämä työ ei valu hukkaan, kun sote-uudistus astuu voimaan.

Meillä Vasemmistoliitossa on suuri huoli näistä eniten apua ja tukea tarvitsevista ihmisistä. Toivomme ja haluamme uskoa, että sosiaalipalveluja tarvitsevienkin osalta valinnanvapaus toteutuu ja heidän etunsa ja tarpeensa huomioidaan. Miksi julkisessa keskustelussa ei pidetä tärkeänä sosiaalipalvelujen käyttäjien valinnanvapautta?

Minna-Maria Solanterä
Kuntavaaliehdokas (Vas.)
Sosiaalityöntekijä

Heini Liimatainen
Kaupunginhallituksen jäsen (Vas.)
Kuntoutustoiminnan lähiesimies

Valtuustossa tapahtui 30.1. soten varjossa

30.1. Järvenpäähän perustettiin jälleen uusi yritys. Valtuuston enemmistö päätti perustaa ateria- ja siivouspalveluyhtiön. Siihen on tarkoitus siirtää koko kaupungin koko ruokahuolto ja Mestaritoiminnalta siivouksesta vastaavat työntekijät ja toiminnot.

Vasemmistoliiton Mimmi Asikainen teki palautusesityksen, jota kannatti 12 muuta valtuutettua. Esityksessä esitettiin asian siirtämistä uuden valtuuston päätettäväksi vuoden 2018 budjettiin ja toiminnan aloittamista 1.8.2018.

Asian kiirehtimistä emme pitäneet tarpeellisena. SOTE laskeutuu kuntiin aikaisintaan 2019, joten sen suhteen ei ole kiire. Uusi valtuusto ehtisi aivan hyvin hoitaa perustamisen ja budjetoida sen vuoden 2018 budjettiin tai myöhemminkin.

Lisäksi maakuntahallinnon päätöksi ei kukaan voi ennakoida. Käyttääkö se nyt perustetun yhtiön palveluja. Tehdyn päätöksen puolustajat ovat lujasti siinä uskossa, että käyttää.
Henkilöstön lähes vuosittain tapahtuva siirtely sinne tänne ei varmasti paranna työintoa ja saavutettavat säästötkin ovat uskon varassa. Oman toiminnan tehostamisella saavutettaisiin samat säästöt. Lisäksi työehtosopimuksen muuttumisen mukanaan tulevat palkkojen heikennykset, ja mahdolliset muut työelämän vaikeudet, voivat lisääntyä.
Ainoat, jotka tästä ovat tällä hetkellä hyötyneet, ovat konsultit Ernst &Young OY:stä . Heidän sloganinsahan on "Building a better working world". Palkkioista ei puhuttu, mutta eiköhän niillä ainakin oma työelämä parane.

Oman toiminnan yhtiöittämisestä seuraa veroseuraamuksia. ALV:n muutos aiheuttaa noin 120 000 euron lisäyksen kunnan budjettiin vai aiotaanko annoksia pienentää. Huoli ruoan tasosta laskusta on myös aiheellinen.

Teimme myös valtuustoaloitteen
TERVEYSKESKUSMAKSUN POISTAMISESTA

Perustelut
Vasemmistoliiton tärkeimpiä poliittisia tavoitteita on terveyserojen kaventaminen. Se oli alun perin myös sosiaali- ja terveydenhoitouudistuksen tavoite. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on yksi merkittävä keino vähentää ihmisten välisiä terveyseroja.

Terveyskeskusmaksut ovat kaikkein raskaimmat pienituloisille ja köyhimmille kansalaisille. Ne ovat todellinen este vähävaraisille ihmisille terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle.
On erityisen tärkeää, että hoitoon hakeutuminen ei ole kiinni henkilön tulotasosta. Me Vasemmistoliitossa emme usko, että juuri kukaan hakeutuu terveydenhoitoon aiheetta. Hoitoon hakeutumisen lykkääminen aiheuttaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle ongelmia. On kaikkien etu, että hoitoon hakeudutaan ajoissa.
Terveyskeskusmaksu ei ole merkittävä rahoituslähde kunnille. Vain muutama prosentti kustannuksista katetaan maksuilla. Pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden palvelumaksujen poistaminen on myös KELA:n tutkimusraportin mukaan rahoitusjärjestelmän tehokkaimpia keinoja vähentää eriarvoisuutta.

ESITYS
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Järvenpään kaupunki valmistelee vuoden 2018 budjetin niin, että terveyskeskusmaksusta voidaan luopua.

Ossi Kaminen
Mimmi Asikainen
Mikko Pöllä

Vasemmisto äänestytti valtuustoa varhaiskasvatusleikkauksista

Järvenpään kaupunginvaltuuston nuija kopahteli tiuhaan vuoden viimeisessä kokouksessa viime maanantaina (12.12.). Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Talouden tasapainottamisohjelmaa ja ensi vuoden talousarviota. Valtuutetut esittivät muutoksia kumpaankin asiakohtaan.

Maarit Uusikumpu äänestytti Mimmi Asikaisen kannattamana valtuustoa varhaiskasvatuksen ryhmäkoosta ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, mutta hävisi äänestykset, vaikka sai kannatusta muiltakin ryhmiltä. Varhaiskasvatuksen ryhmäkoon säilyttämistä kannatti 21 ja vastusti 27 valtuutettua 3 valtuutettua äänesti tyhjää. Subjektiivisen päivähoidon säilyttämistä kokopäiväisenä kannatti 14 ja vastusti 34 valtuutettua ja 1 tyhjää.

Varhaiskasvatuksen leikkauksista on äänestetty Järvenpäässä aiemminkin, muun muassa vuosi sitten valtuustossa vasemmiston aloitteesta, mutta esitys hävisi silloinkin. Silloin valtuusto kuitenkin päätti, että päätökset varhaiskasvatuksen muutoksista tehdään vasta sitten, kun niistä on tehty lapsivaikutusten arviointi. Sitä kannatti valtaosa, peräti 43 valtuutettua. Lasten ja nuorten lautakunta, eli Lanu, kuitenkin päätti ottaa rajaukset käyttöön, vaikka selvitystä ei ollut tehty.

Uusikumpu peräsi vastauksia puheessaan siihen, miksi lautakunta ei vaatinut arviointia eikä noudattanut valtuuston tahtoa ennen päätöksentekoa. Uusikumpu oli huolissaan kaupungin poliittisesta kulttuurista ja valtuuston asettamisesta kumileimasimeksi.

- Jos valtuuston päätöksen yli on kävelty tahallisesti piittaamatta valtuuston tahdosta, on tilanne vakava poliittisen päätöksentekokulttuurimme näkökulmasta. Vielä pahempana pidän sitä, jos palautusesitystä vastaan on äänestetty siksi, että asiantuntemus ei ole riittänyt ymmärtämään, mitä lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa, hän totesi.

Hän pyysi tarkastuslautakuntaa ottamaan kopin valtuuston tahdon vastaisesta päätöksenteosta.

Keskustelu varhaiskasvatusleikkauksista jatkuu. Kuntavaaliehdokas Minna Schavikin on laatinut varhaiskasvatuksen leikkauksista kuntalaisaloitteen, jonka voi käydä allekirjoittamassa täällä. Aloite on tarkoitus saada uuden valtuuston käsittelyyn vaalien jälkeen.

Karu joululahja - HSL-tuki poistuu

Valtuusto päätti antaa karun joululahjan työmatkojaan ulkopaikkakunnille tekeville järvenpääläisille poistamalla HSL-lipputuen. Kaupunginhallituksen enemmistö kannatti tuen säilymistä aiemmin, mutta valtuusto jyräsi kaupunginhallituksen. Tuki loppuu ensi vuonna perussuomalaisten Mikko Taavitsaisen esityksestä. Poistoa kannatti 32 ja vastusti 18 valtuutettua. Vasemmiston valtuustoryhmä olisi halunnut säilyttää tuen.

Tuen poisto nostaa HSL-alueen kuukausilippujen hintoja. Muun muassa Helsingin sisäistä liikenteen jatkoyhteyksiä käyttävä maksaa työmatkoistaan noin 70 euroa kuukaudessa enemmän kuin tähän asti. Tuen poisto on saanut aikaan myrskyisän keskustelun sosiaalisessa mediassa muun muassa Järvenpää-facebook-sivuilla. Arvostelua on tullut muun muassa siitä, että poiston todellisia verovaikutuksia ei ollut selvitetty ennen päätöksen tekoa.

Tuen poistolla tavoitellaan 240 000 euron säästöjä. Varmuutta säästöstä ei ole, koska työmatkakulujen verovähennysten kohoamisesta aiheutuvat verotulomenetykset ovat arvioimatta.

Budjetti heti uusiksi?

Budjetin haamukohta oli sosiaali- ja terveyspalvelualueen alibudjetointi, jonka myös virkamiehet myönsivät. Mimmi Asikainen ja Maarit Uusikumpu ihmettelivät, miksi sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja ollaan korottamassa vain pari päivää siitä, kun budjetti on nuijittu pöytään. Vasemmistovaltuutetuille tuli yllätyksenä, että sote-budjetissa on puoli miljoonaa vajausta ja korotuksilla ollaan nyt tuota kuoppaa korjaamassa. Myös kaupunginjohtaja myönsi, että maksujen korotuksia ei ole sisällytetty ensi vuoden budjettiin, josta oltiin juuri päättämässä.

Vasemmiston valtuutetut pitävät tätä virkamiehiltä todellisena limbona ja aprikoivat, ollaanko HSL-lipputuen näennäissäästöä siirtämässä sosiaali- ja terveyspalvelualueelle. Vasemmiston valtuutetut pitävät sote-maksukorotuksia kohtuuttomina, varsinkin kun niihin tehtiin viime vuonna ennätyskorotukset.

Täydennysrakentamisessa tarkkana

Valtuusto käsitteli myös kaavoitusta palveluverkkosuunnitelman yhteydessä. Virkamiehistö jatkaa täydennysrakentamisen kiihdyttämistä. Ossi Kaminen on huomannut, että myös asukkaat ovat heränneet täydennysrakentamisen koukeroihin. Kamisen mukaan on oltava tarkkana siinä, että täydentäminen ei tuhoa kaikkea sitä, mitä kaupungin historiassa on saatu aikaiseksi.

Kolmannen sektorin ahkerassa käytössä olevasta Seurojentalosta äänestettiin. Sitä on suunniteltu siirrettäväksi yksityistahon hallinnoimaksi ja operoimaksi. Valtuuston enemmistön tahdon mukaan Seurojentalo jää edelleen kaupungin huostaan.

Järvenpään aloitettava HSL selvitys

Onko Järvenpää jäämässä julkisen liikenteen pussiin Tuusulan todennäköisen HSL-liittymisen myötä?

VR hoitaa pääosin Järvenpään julkista liikennettä. Järvenpään liikenne parantui joltain osin, kun VR viime talvena lakkautti H-junat ja Purolan sekä Nuppulinnan seisakkeet. Tämä toi R-junat Saunakallioon ja Ainolaan. Samaan hengenvetoon VR teki merkittäviä heikennyksiä ilta- ja viikonloppuliikenteeseen. VR on palauttanut vuoroja ja palauttaa lisää liikennettä 10.12.2016 Järvenpäähän.

Palvelutaso ei vielä tämänkään jälkeen ole sama kuin ennen uudistusta, jos tarkastellaan vain Järvenpään asemaa. Ongelmallista on myös Järvenpään jakautuminen VR:n eri vyöhykkeisiin: Saunakallio ja Haarajoki ovat D:tä, Järvenpää ja Ainola taas C/D-vyöhykettä.

Mikäli Tuusula liittyy HSL:ään ja HSL uudistaa omaa lippumalliaan, Järvenpäähän tulisi mahdollisesti HSL-liput käyttöön. Tämä tosin vaatisi kaupungilta lisää subventointia ja mahdollisesti erillisen sopimuksen HSL:n kanssa.

Lisäksi Järvenpääläisten käytössä alkaisi olla mittava repertuaari lippuja: olisi HSL:n D-vyöhykkeen liput, VR:n liput, normaalit bussiliput ja vielä ”Helsingin pään” HSL-jatkolippumahdollisuus. Kuulostaako helpolta?

Suurin osa työssäkäyvistä tekee työmatkavähennykset verotuksessa halvimman eli julkisen lipun hinnan mukaan. Vaikka monet eivät tosiasiallisesti ostaisikaan lippuja, niiden mukaan tehdään kuitenkin vähennykset. Järvenpään kaupunginhallitus sentään poisti leikkauslistalta 300 000€ ”säästön” HSL-lipun subventoinnista. Kyseistä lippua käyttää tosiasiallisesti 400 järvenpääläistä, mutta moniko tekee vähennykset noilla lippujen hinnoilla? Säästö olisi saattanut mennä maksun puolelle.

HSL ei ole halpa vaihtoehto. Mikäli Järvenpää kuitenkin haluaa kehittyä myös liikenteellisesti, HSL lienee järkevin vaihtoehto. ELY-keskuksen bussilinjastot ovat melko lailla köykäisiä HSL:ään verrattuna. Hintalappu on varmasti suurempi kuin Tuusulalla, mutta mikäli haluemme hyödyntää täysimittaisesti muutaman vuoden sisään valmistuvia lisäraiteita, HSL on vaihtoehtona ehdoton.

Vertailemalla Järvenpään julkista liikennettä Keravan vastaavaan voidaan sanoa, että olemme valovuoden jäljessä. Keravalla junia kulkee iltamyöhään asti. Lisäksi aamulla lienee jopa runsaudenpulaa, kun kello 7–8 Keravalta lähtee Helsinkiin yhdeksän junaa. Järvenpäästä vastaava määrä on viisi. Myös ilta- ja viikonloppuyhteydet ovat erittäin paljon paremmat. Keravan sisäisillä busseilla tehdään yli 200 000 matkaa vuodessa. Järvenpään vastaava luku kalpenee merkittävästi.

Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonenkin otti asiaan kantaa. Mikäli Tuusula liittyy HSL-alueseen 1.1.2018, Järvenpäänkin on aloitettava selvitystyö HSL:n liittymiseksi. Olen kaupunginjohtaja Kukkosen kanssa täsmälleen samaa mieltä asiasta.

Markus Lummi
Järvenpään Vasemmiston puheenjohtaja 1.1.2017 alkaen

Koska kiky-kupla puhkeaa?

Kilpailukykysopimuksen, eli kikyn ensisijainen tavoite on vahvistaa suomalaisten yrityksien kilpailukykyä tuotantokustannuksia laskemalla, muihin kilpailijamaihin verrattuna. Tämänhän me kaikki tiedämme. Valitettavan hyvin tiedämme myös, kuinka kilpailukykyä vahvistetaan; kiskomalla etenkin pienituloisten työntekijöiden selkänahasta. Edellisissä eduskuntavaaleissa äänestystuloksen perusteella ainoa hyväksyttävä mantra oli säästäminen ja sopeuttaminen ja nyt hymistään kilpailukykysopimuksen nimeen.

Tällaiselle tavan tallaajalle tämä kikyn autuus ei oikein avaudu. Mitä enemmän yritän asiaa miettiä, sitä hatarammalla pohjalla tuntuu tämä kilpailukyvyn vahvistuminen olevan. Ostovoiman laskennallinen paraneminen ei korvaa pidentynyttä työaikaa. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan, verohelpotukset huomioiden, 2200€/kk tienaavan ostovoima paranee kikyn seurauksena 120€/vuosi. Jos palkansaajan työaikaa olisi laskettu kahdella työpäivällä vuodessa, olisi hänellä kaksi päivää enemmän vuodessa aikaa kuluttaa ja vilkastuttaa markkinoita samalla vuositulolla. Mietitäänpä vaikka pienyrityksiä, missä yrittäjä työllistää lähinnä itsensä. (Siivouspalvelut, kauneudenhoitopalvelut, liikuntapalvelut, korjaamotoiminta, kotimaan matkailun, kivijalkakaupat yms.) Mitä parempi työllisyys on, sitä enemmän ihmiset voivat hankkia kotimaisilta markkinoilta palveluita omiin tarpeisiinsa. Kun työtä tai rahaa ei ole, tai työtä tekevällä aikaa kuluttaa, ei näitä palveluja voi myöskään ostaa. Tämä jättää pienyrittäjät hyvin ahtaalle.

Heini Liimatainen

Työnantajien henkilöstökuluihin kiky vaikuttaa laskennallisesti, mutta harvassa ovat ne yrittäjien esiintulot, joissa olisi vakuutettu henkilöstökuluja oikeasti säästyvän tai tuotannon tehostuvan. Palveluvaltaisilla aloilla tuotantokustannukset muodostuvat pääosin henkilöstökuluista, hyvänä tasona voidaan pitää 60% liikevaihdosta. Tuotantoyrityksen puolella henkilöstökuluja on voisi vastaavasti olla noin 30% liikevaihdosta. Palvelutuotannon puolella säästö tulee olemaan lähinnä laskennallista, harvassa yrityksessä voidaan näillä työaikojen pidentämisillä parantaa tuottavuutta. Tuotantotalouden puolella pidempi työaika voi tarkoittaa lisääntyvää tuotantoa, mutta niissä henkilöstökustannukset ovat muutenkin pienemmät. Nähdäkseni kikyn vaikutuksesta työnantajien mahdollisuudet palkata työntekijöitä täydentäviin työsuhteisiin (kuten sijaiset ja osa-aikaisuudet) lähinnä heikentyvät, kun nykyisellä työntekijämäärällä pärjätään paremmin. Toki jos kysyntä samanaikaisesti lisääntyy, voidaan tuotantoa kasvattaa.

Kuntataloudessa valtionosuuksia lasketaan kikyyn suhteutettuna, joten muutoinkin niukasti budjetoiduissa henkilöstökuluissa ei kunnille säästöjä synny. Päinvastoin, palkansaajien verohelpotukset tulevat vähentämään kuntien verotuloja tavalla, jota ei ole vielä osattu edes laskelmissa tarkasti laskea. Järvenpäässä on arvioitu, että kikyn vaikutus käyttötalouteen tulisi olemaan -2,7M€ ja valtionosuuksien leikkaus saman suuruinen. Verotulomenetyksiksi on arvioitu 2-3,5M€ ja verotulomenetyksien kompensaatioksi 2,0M€, eli kunta voisi hävitä näissä talkoissa jopa 1,5M€ vuodessa.

Julkisessa keskustelussa en ole nähnyt lainkaan seuraavaa näkökulmaa: Kun palveluntuottajan henkilöstökulut pienenevät (ainakin laskennallisesti), paranee toiminnan kate. Palveluiden ja tuotteiden ostajat myös heränneet kikyn vaikututukseen. Miksi ostaisin tuotetta tai palvelua jatkossa samaan hintaan kuin aiemmin, kun sen tuotantokustannukset ovat laskeneet? Julkisella sektorilla kikyyn on jo vahvasti havahduttu siten, että uusia hankintasopimuksia tehtäessä edellytetään vähintään kikyn kokoista hinnanalennusta. Hintojen tarkistusta on edellytetty jopa kesken sopimuskautta. Myös yrityksien välillä toteutuu sama lainalaisuus. Mitä tämä tulee tarkoittamaan laajassa kuvassa? Mietitäänpä kaupan alaa. Jos alkutuottajalta maksettavaa korvausta supistetaan kikyn vuoksi, voidaan samaa vähennystä käyttää jalostuksessa, tukkuportaassa, kuljetuksessa ja kaupassa. Mutta mitäpä luulet, tulevatko kaupat siirtämään tuotantoketjun säästöt kuluttajahintoihin? Tuskin. Ja kuka kärsii? Kaikki ketjun osapuolet tuottajasta kaupan kassaan. Ihmettelen, että miten Keskusta ja Kokoomus voivat yksissä tuumin heikentää pienyrittäjien ja palkansaajien asemaa ja silti säilyttää asemansa.

Kenties kiky parantaakin ulkomaankaupan edellytyksiä, mutta kotimaista kysyntää en usko sen lisäävän, enkä työllisyyden sen myötä paranevan. Päinvastoin. Vasemmiston tehtävänä onkin pitää yllä keskustelua kurjistamiselle vaihtoehtoisesta politiikasta, vaatia ja luoda kestävää talouspolitiikkaa, huolehtia kuntien omasta palvelutuotannosta ja perustulon kaltaisten mallien avulla turvata niin työelämän ulkopuolella olevien, kuin pienyrittäjienkin minimitoimeentuloa.

Järvenpäässä 21.11.2016
Heini Liimatainen

Kirjoittaja toimii Järvenpään kaupunginhallituksen jäsenenä ja työskentelee kuntoutustoiminnan lähiesimiehenä.

Järvenpään Vasemmisto kuntavaalikyselyn tulokset ylittivät odotukset

Järvenpään Vasemmisto halusi ottaa jäsenet mukaan päätöksentekoon ja teetti kuntalaisille kyselyn koskien kunnan tehtäviä ja palveluja. Kysely toteutettiin avoimena nettikyselynä, johon vastasi peräti 83 kunnan asioista kiinnostunutta.

Kaupunkikehityksen osalta vastaajista 37,35% koki kunnan tärkeimmäksi tavoiteltavaksi asiaksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämisen. Tärkeiksi asioiksi koettiin myös Rantapuiston ja Vanhankylänniemen alueiden säilyttäminen kuntalaisten yhteisinä virkistysalueina sekä toimiva ja edullinen joukkoliikenne.

Vastaajille tärkeäksi asiaksi sivistystä ja vapaa-aikaa koskien nousi se, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kohtuuhintaiseen, ei-tavoitteelliseen liikuntaharrastamiseen. Tämän lisäksi vastaajat asettivat tasokkaat kirjastopalvelut sekä sen, että kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus kohtuuhintaiseen liikuntaharrastukseen kunnan tärkeimmiksi tavoiteltaviksi asioiksi.
Peräti 31,25% vastaajista piti kasvatuksen ja opetuksen osalta tärkeimpänä tavoiteltavana asiana sitä, että erityisopetus olisi sitä tarvitsevien saatavilla. Lisäksi sekä perusopetuksen että päivähoidon ryhmäkokojen pienentämistä toivottiin.

Kunnan arvot luovat pohjan koko kuntatyölle. Vastaajien mielestä kunnan päätöksen tulisi olla ennen kaikkea läpinäkyvää, eikä päätöksentekoa tulisi arvioida ainoastaan talouden näkökulmasta. Lisäksi 20,25% vastaajista piti tärkeimpänä asiana sitä, ettei kunnan palveluita yksityistettäisi.

Vastaajista 74,36% oli sitä mieltä, että kuntaveroprosenttia voidaan nostaa siinä tapauksessa, että kuntalaiset saavat parempia palveluita, 70,51% oli palvelumaksujen korottamista vastaan ja 64,10% vastustaa talouden tasapainottamista lomauttamalla tai irtisanomalla kunnan henkilöstöä. 84,62% oli sitä mieltä, että on tärkeää, että kunta panostaa investointeihin. Vastaajista 52,56% oli sitä mieltä, että kiinteistöveron nostolla voidaan vähentää kuntaveron korotuspainetta.

Sosiaali- ja terveyspalveluista eniten kiitosta sai hammashoito, joka oli vastaajien mielestä hyvin toimiva. Sen sijaan muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ongelmakohdiksi nousivat poikkeuksetta resurssipula, palveluiden saatavuus, kokonaisvaltaisuuden puute sekä korkeat palvelumaksut. Vammaispalvelujen osalta useassa vastauksessa kävi ilmi palveluiden positiivinen kehitys.

Järvenpään Vasemmisto kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita! Vastauksia silmällä pitäen lähdemme rakentamaan kuntavaalikampanjaa ja sen kärkiteemoja.

Valtuusto 25.4. ryhmäpuheenvuoro - Mimmi Asikainen

Hyvät valtuutetut, Pakolaiskriisi on globaali, ja noussut viimeisen vuoden aikana voimakkaasti nä-kyviin koko EU:n tasolla. Tällä hetkellä kulut kriisistä jakautuvat meille kaikille suomalaisille veronmaksajil-le, myös täällä Järvenpäässä, riippumatta siitä asuvatko turvapaikanhakijat Jär-venpäässä. Tulevaisuudessa kustannuksiin vaikuttaa huomattavasti, miten turvapaikanhaki-joiden kotouttaminen/kotoutuminen onnistuu ja sujuu.

Suomen valtion pakolaispolitiikasta ja turvapaikanhakijoita koskevista päätöksis-tä saa ja pitää Vasemmiston mielestä puhua, aivan kuten kaikesta poliittisesta päätöksenteosta. Päätöksentekoa voi aina argumentoida, se on osa demokrati-aa.

Huolestuttavaa on pelkojenlietsonta ja vastakkainasettelu. Kommentointi on ollut ajoittain jopa ihmisyyttä vastustavaa, rasistisista sekä valheellista. Historia tarjo-aa lukemattomia tositarinoita siitä mihin johtaa jatkuva pelonlietsonta ja vastak-kainasettelu.

Siihen miten EU päättää yhteisesti pakolaiskriisiä hoitaa, mitä lakeja suomen val-tion tasolla säädetään, ja millaisia linjauksia ja päätöksiä turvapaikanhakijoista tehdään, siihen me emme voi täällä järvenpään valtuustosalissa vaikuttaa.

Meillä on järvenpääläisinä kuntapäättäjinä, tässä salissa, mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten ja kuinka hyvin turvapaikanhakijat kotoutuvat Järvenpäähän.

Esityslistassa on mielestäni hyvin avattu viranhaltijoiden toimesta kotouttamis-suunnitelmaa.

ja kuten esityslistassakin todetaan,

- Sopimuksen tekeminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ELY-keskuksen kanssa on kunnille
vapaaehtoista, mutta sopimuksen ja kunnan kotouttamisohjelman laatiminen ovat kuitenkin valtion maksamien kuntakorvausten edellytyksenä.

Toistuvasti on todettu, useamman asiantuntijan suulla, että kotoutumista ja in-tegroitumista yhteiskuntaan tukevat aktiivinen sosiaalinen ympäristö, aito mah-dollisuus kokea olevansa osa yhteiskuntaa ja lähiympäristöä.

Kohtaaminen paikallisten asukkaiden kanssa tukevat tutustumista vallitsevaan kulttuuriin ja ympäristöön.

Kolmannen sektorin roolilla on suuri merkitys kotoutumisessa, Kotouttamissuunni-telmassa järjestöille ja vapaaehtoistyölle on laskettu melkoisen suuri rooli joten kolmannella sektorin työllä on valtaisa merkitys. Jokainen meistä kuntalaisista voi myös omalla toiminnallaan tukea kotoutumista.

Ihmisarvo, ihmisyyden kunnioittaminen, solidaarisuus, ovat meille vasemmistossa keskeisiä arvoja, tinkimättömiä arvoja.

Ihmisarvo kuuluu jokaiselle.

Ihmisarvon ei pitäisi määrittyä sen mukaan missä maassa elät, tai missä ase-massa olet, vaan olla kiistatonta aina. Perusarvo, jonka kuuluisi ohjata toimin-taamme myös silloin, kun asiat ja suunnitelmat eivät aina menisikään juuri kuten haluamme.

Ihmisarvon kunnioittamisesta tehdään tällä hetkellä usein julkisessa keskustellus-sa jotenkin naivia ja vastuutonta, se helposti luokitellaan kuuluvaksi eri tavoin eri ihmisille, riippuen aivan siitä miltä asiat katsojan vinkkelistä näyttävät juuri sillä hetkellä.

Vasemmiston valtuustoryhmä kannattaa kaikille yhtäläisiä ihmisoikeuksia.

Vasemmiston valtuustoryhmä tukee yksimielisesti kaupunginhallituksen päätöstä noudattaa Ely-keskuksen suositusta, ottaa Järvenpäähän 98 turvapaikan hakijaa tänä vuonna.

Mimmi Asikainen, vas.

Järvenpään kaupunginhallitus päätti hyväksyä 98 turvapaikanhakijaa

Keskusteltaessa turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien kuntapaikoista menee helposti ns. puurot ja vellit sekaisin. Jos puhutaan esim. elintasopakolaisista tai ihmiskaupan vastustamisesta, pitäisi puhua myös Suomen ja Euroopan turvapaikkapolitiikasta. Siitä ei Järvenpään kunta voi päättää. Kuntapaikkojen tarjoamisessa kysymys on ensisijaisesti suunnitelmallisesta asuttamisesta ja kotoutumistyöstä. Järvenpäässä me emme voi puuttua siihen, ovatko turvapaikan saannin perusteet olleet mielestämme oikeudenmukaiset vai ei, mutta voimme tehdä parhaamme kotoutumisen onnistumisen eteen. Ja kun puhutaan ahdistelusta ja puskaraiskauksista, puhutaan yksilöistä ja epäonnistuneesta kotoutumisesta.

Kun mietitään lukumäärää, kuinka monta kuntapaikkaa kunnan kannattaa tarjota, kannattaa Ely-keskuksen esittämän paikkamäärän lisäksi huomioida kunnassa jo olevien turvapaikanhakijoiden (tai päätöksen juuri saaneiden) määrä. Järvenpäässä nuoria turvapaikanhakijoita on noin 50, joista arvioilta lähes kaikki tulevat saamaan turvapaikan. Ja koska he asuvat nyt Järvenpäässä sijaitsevissa asuntoloissa, tulee heidän kotikunnakseen automaattisesti Järvenpää. Lisäksi kuntaan tulee jatkuvasti omaehtoisesti turvapaikan saaneita ihmisiä, jotka voivat hankkia asunnon joko vapailta markkinoilta tai kunnan vuokra-asunnoista. Näihin tulijoihin ei välttämättä kunnassa saada kontaktia, sillä mitään ilmoittautumisvelvollisuutta kunnan maahanmuuttotyöhön heillä ei käsittääkseni ole. Mikäli kunnassa on kiintiössä vapaita paikkoja, käydään paikkojen täyttämisessä keskustelua kunnan ja vastaanottokeskuksien välillä, jolloin tulijoita voidaan hieman valikoida. Jos tarjoamme 0 paikkaa, saamme joka tapauksessa vähintään nuo 50 nuorta miestä, minkä lisäksi saamme sellaisia uusia kuntalaisia, joista emme siis välttämättä tiedä mitään.

Turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien, eli kuntalaisten kulut ovat pitkälti sote-kuluja, jotka eivät valtion rahoituksen päättymisen jälkeen enää kuulu lainkaan kunnalle, vaan maakunnalle. Koska nämä ihmiset ovat jo Suomessa, jakautuvat nämä kulut kaikille suomalaisille veronmaksajille, myös järvenpääläisille, riippumatta siitä, kuinka monta kuntapaikkaa Järvenpää tarjoaa.
Paras tapa estää ahdistelut, työttömyys ja epäonnistunut kotoutuminen on tehdä suunnitelmallista ja systemaattista työtä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi. Tämä vaatii riittävästi taloudellista ja henkilöstöresurssia, mutta myös järjestöjen ja kuntalaisten aktiivista työtä. Ystävät, harrastukset, sosiaalinen ja kulttuurinen verkosto on parasta kotoutumista.

Jos halutaan vähentää ihmissalakuljetusta ja hengenvaarallisia Välimeren ylityksiä, tulee tietenkin vaikuttaa siihen, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä kotoaan alun perinkään. Tähänkin on Järvenpään kuntapolitiikassa vaikea vaikuttaa. Sen sijaan voimme olla avarasydämisiä ja tarjota nyt esitettyjen kuntapaikkojen lisäksi paikkoja myös kiintiöpakolaisille, esim. niille naisille ja lapsille, jotka odottavat kuntapaikkaa pakolaisleirillä. Näitä sijoittamattomia henkilöitä on tällä hetkellä Suomen kiintiössä nyt jo noin tuhat. Perussuomalaisten kommenteista päätellen he kannattavat kuntapaikkojen tarjoamista myös kiintiöpakolaisille. Mielenkiinnolla odotan, kuinka paljon kiintiöpakolaisia he esittävät otettavaksi.

Järvenpäässä on noin 40 000 asukasta. Kuntapaikkoja esitetään nyt tarjottavaksi siis 1 jokaista 400 kuntalaista kohti. Kovin suuresta pakolaisvyörystä ei siis ole kyse.
Vastuullinen politiikka on myös suunnitelmallisuutta, ihmisyyttä ja tosiasioiden tunnustamista. Kotikaupungistani ylpeänä voin todeta, että Järvenpään kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.4.2016, äänin 8-3 hyväksyä Ely-keskuksen esittämän kuntapaikkojen määrän 98. Seuraavaksi asiaa käsitellään Järvenpään valtuuston kokouksessa 25.4.2016.

Heini Liimatainen
Kaupunginhallituksen jäsen

15.2.2016: Vastustimme sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen nostamista

Järvenpään kaupunginhallitus päätti tänään sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen nostamisesta. Oma esitykseni pelkistä indeksikorotuksista raukesi kannattamattomana. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa syntynyt kompromissiesitys 10 prosentin korotuksista hävisi niukasti äänestyksessä esitykselle 20 prosentin korotuksista. Kaupunginhallitus päätyi lopulta korottamaan maksuja tuolla 20 prosentilla maksimikorotusten sijaan. Järvenpää jatkaa edelleen kurjistamislinjalla, jonka kohteena on kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

Ari Alapartanen
Kaupunginhallituksen varajäsen

Sivut