K-U:n Soten järjestämiskuntayhtymä

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut, ja muut läsnäolijat.

Tämä loputtomiin jatkuva Sotesoppa saa yhden jos toisen meistä hämmentyneeksi, aina kun luulet asioiden alkavan kirkastua, jokin tekijä taas muuttuu.

Olen itse päättänyt tiukemmin keskittyä Soten alkuperäiseen ajatukseen, ja tarkastella Soteen liittyvää päätöksentekoa ja valintoja siitä näkökulmasta, että onko tämä hyvä päätös vaikka Sote kaatuisikin, tai maakuntia ei tulisikaan. Olen muistellut uudestaan, miksi me Suomessa lähdimme tekemään näin massiivista sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta.

Lähdimme uudistukseen jotta suomalaiset saisivat tasa-arvoisemmat, hyvin integroidut, yhä paremmat ja laadukkaammat palvelut, jotta terveyserot kansalaisten välillä kapenesivat.
Näiden arvojen pohjalta kannatan tätä kuuden kunnan muodostamaa järjestämis- sekä tuottamiskuntayhtymää.

Järvenpää on moniin Soten tuotantoihin ja palveluihin liittyvissä asioissa kuitenkin melko pieni kunta.
Emme mielestäni voi vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta asiaa tarkastella, vaan tässä pitää olla laajempi ajatus hyvistä palveluista Keski-Uudellamaalla.
Me voimme tehdä uutta ja hyvää, asiakaslähtöistä palvelua myös kuntayhtymässä.
On palveluja jotka on saadaan tuotettua paremmin isommissa tuotantoyksiköissä, kyse on vain siitä miten sen teemme, me voimme tehdä tämän myös hyvin.
Huolehtimalla samalla lähipalveluista, palveluiden saavutettavuudesta, hyvästä integraatiosta, tasa-arvosta ja asiakasmaksujen kohtuullisuudesta.

Muutama huomio ja kysymys sopimuksesta,

jäejestämis- ja tuottamissopimuksessa sanotaan

”Kuntayhtymä laatii yhteistyössä kuntien kanssa palveluille, mukaan lukien asiakasyhteistyö, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit”

Tavoitteiden on oltava selkeitä ja mitattavissa, aidosti mitattavissa, niin talouden kuin laadun osalta.
Tämän toivon tehtävän todella huolella ja vahvassa yhteistyössä kuntien kanssa.

Palvelujen käyttäjien lisäksi nämä muutokset Sotessa, ovat valtava muutos henkilöstölle, työntekijöille.
Heillä on huoli työpaikastaan sekä muutoksista tulevaisuudessa.
Mitä tapahtuu nyt kuntayhtymässä, mitä tapahtuu maakunnassa ?
Muuttuvatko työehtoni, miten käy palkalleni ?
Yleisiä kysymyksiä, joita minulle pääluottamusmiehenä esitetään.

Kysyin kuntayhtymää perustettaessa, miksi kuntayhtymässä ei ole mukana henkilöstön edustusta, ja kysyn samaa nyt uudestaan, henkilöstön edustusta on kyllä mukana Keski-Uudenmaan Soten alatyöryhmissä, mutta ei itse kuntayhtymässä. Avoin tiedotus ja henkilöstön mukana pitäminen muutoksessa on äärimmäisen tärkeää, muutoksen lähtökohdan pitäisi olla jatkuva vuorovaikutus henkilöstön kanssa.

Henkilöstön näkökulmasta sanoisin että palkkojen harmonisointi alaspäin on yksi suurimmista riskeistä uudistuksessa, palkkojen erot kunnissa eivät ole kovin suuria mutta niitä kuitenkin on, ammattijärjestöt eivät ole valmiita minkäänlaisiiin palkkojen leikkauksiin, eivätkä työehtojen heikennyksiin.

Kysyisin myös,
kuka vastaa yhteistoimintaneuvotteluista henkilöstön kanssa, koska sopimuksessa vastuukysymykset jäävät lopulta epäselväksi ?
Mikä on kuntayhtymän ja mikä kuntien rooli tulevissa yhteistomintaneuvotteluissa ?
Ei tule lopputulosta siitäkään jos kunnat yksittäin käyvät neuvotteluja, koska kaikkien lopputulos voi olla erilainen. Pysyykö kuntayhtymä vain ohjaavana taustalla, vai saa mandaatin neuvotella ?

Lisäksi kysyn,
mistä aidosti päättävät kunnat, mistä kuntayhtymä ?
Jos palveluntuotanto siirtyy kesällä 2018 osittain kuntayhtymälle, mitä tämä tarkoittaa toimialan budjetin näkökulmasta, säilyykö budjettivastuu koko vuoden 2018 kunnalle, siirtyykö se joiltain osin kesken vuoden ?

Oikeus terveyteen on turvattu Suomen perustuslain 19 §:ssä, joka toteaa:“Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.”

”Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet.
Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. ”
(http://stm.fi/terveyserot, 19.10.2017) Terveyskeskusmaksut ja muut asiakasmaksut sekä lääkekustannusten omavastuut ovat kaikkein raskaimpia pienituloisille kansalaisille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, ja haluan tässäkin yhteydessä tuoda esiin että työterveyshuollon palvelut eivät todellakaan ole kattavat jokaisessa yrityksessä tai kunnassa, niitä on, varsinkin kunnissa karsittu raskaalla kädellä.

Järjestämis- ja tuottamissopimuksessa todetaan:

”Kunnan tehtävä on päättää asiakasmaksuista ja periä ne”

Sekä siellä todetaan:

”Asiakasmaksujen perusteiden yhdenmukaistaminen käynnistetään viipymättä”

Eli käytännössä kuntayhtymä linjaa maksuja.
Sopimus on toisaalta selkokielinen, toisaalta siellä on mielestäni paljon epäselkeyttä siltä osin että kunta päättää asioita, mutta käytännössä kuitenkin kuntayhtymä, tämän olisi hyvä tulla selkeämmin esiin.

Halusin esittää pontta liitettäväksi sopimukseen kuntayhtymän valtuustolle, mutta kiitos valtuuston puheenjohtajan opastuksen, selvisi että voin osoittaa ponnen vain kaupunginhallitukselle, jolloin sanamuodoista tuli myös melkoisen byrokraattisia, teksti oli myös haasteellista muotoilla koska vastuukysymykset ovat osittain epäselviä.

Siitä ei kuitenkaan ole kovin kauan kun meillä Suomessa oli maksuton perusterveydenhuolto, joka on kansanterveydellisesti erittäin järkevää. Tässäkin salissa on paljon valtuutettuja, jotka ovat olleet aiempina vuosina valmiita ajamaan maksuttomuutta myös Järvenpäähän takaisin.

Ponsiesitys:

Pykälä 70: Keski- Uudenmaan Sote- kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus

Perustelut:
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Vuonna 2014 asiakasmaksujen osuus terveydenhuoltomenoista olivat OECD:n tilastojen mukaan Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia.
Vuoden 2014 OECD-tilastojen jälkeen palvelujen asiakasmaksut ovat kasvaneet huomattavasti. Vuonna 2015 asiakasmaksuja korotettiin 9,4 prosenttia ja vuonna 2016 monissa kunnissa lähes 30 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuolto-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli kaventaa terveyseroja, korkeat asiakasmaksut osaltaan vaikuttavat siihen että ihmiset eivät hakeudu ajoissa hoitoon, joka lisää terveyserojen kasvua sekä tulee huomattavasti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin oikea-aikainen hoito.

Keski-Uudenmaan Sote- kuntayhtymän perustamissopimuksessa viitataan monissa kohdin tavoitteisiin kaventaa terveyseroja.
Sopimuksessa todetaan kuntayhtymän vahva ohjaava rooli, myös taloudessa.
”Kuntayhtymä laatii yhteistyössä kuntien kanssa palveluille, mukaan lukien asiakasyhteistyö, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit”

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä pitää tärkeänä että tulevassa Sotekuntayhtymässä luopuisimme perusterveydenhuollon osalta terveyskeskusmaksuista, ne eivät ole merkittävä tulonlähde kuntayhtymille, eikä yksittäisille kunnille.

Esitys:

Esitämmme että valtuusto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus esittää Keski-Uudenmaan Sotekuntayhtymälle, että Sotekuntayhtymä vuoden 2018 talousarvion teossa selvittää kustannukset jotka aiheutuisivat terveyskeskusmaksujen poistamisesta kunnissa, sekä ohjaa kuntia perusterveydenhuollon maksujen poistoon viimeistään vuoden 2019 talousarviossa .

Mimmi Asikainen