Turja Lehtosen Vappupuhe Järvenpäässä 1.5.2018

Hyvät ystävät ja toverit!

Suomi on pitkän lamavaiheen jälkeen päässyt maailmantalouden kasvuun mukaan. Käänne talouteen vauhdittui, kun Euroopan keskuspankki aloitti kymmenien miljardien eurojen tukiostot, joilla rahamarkkinoita on elvytetty. Varsinkin nykyisen hallituksen toimet ovat lähinnä hidastaneet elpymistä, kun kotimaista kysyntää on leikattu heikentämällä ihmisten ostovoimaa mm. indeksijäädytyksillä ja muilla leikkauksilla. Hallitus on lisäksi veroratkaisuillaan lisännyt julkisen talouden vajetta.

Päinvastoin kuin Sipilän porvarihallitus väittää, Suomea on yli pitkän laman kannatellut ay-liikkeen vastuullinen politiikka, jossa ensisijaista on ollut työllisyydestä, yritysten toimintaedellytyksistä ja julkisten palvelujen turvaamisesta huolehtiminen. Ay-liike ei ole missään vaiheessa lähtenyt omilla vaatimuksillaan horjuttamaan haurasta taloustilannetta. Olemme tyytyneet varsin maltillisiin palkkaratkaisuihin ja kantaneet oman osamme väestön ikääntymiseen liittyvästä kestävyysvajeesta tekemällä vuosikymmenten päähän ulottuvan eläkeratkaisun.

Mikä on ollut maan haalituksen linja ja vastaantulo tavallisille ihmisille? Perusporvarihallitus on alusta lähtien valinnut laman maksumiehiksi heikoimmassa asemassa olevat sekä toisaalta antanut veronalennuksia omistajille ja yrityksille. Se on härskisti leikannut työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Hallitus on yhtiöittämissä ja yksityistämässä julkisia palveluja ja murentamassa pohjaa hyvinvointiyhteiskuntamallilta, jossa kaikille turvataan saman tasoiset palvelut varallisuuteen katsomatta.

Sipilän hallitusta on leimannut palkansaajavihamielinen asenne ja halu palauttaa isäntävalta työpaikoille. Palkansaajien aseman kehitys käännettiin nyt ensikertaa heikennysten tielle. Ja sen käänteen tekemiseksi hallitus on ollut leppymätön ja kovakorvainen. On syytä huomata, että yksikään nykyisistä hallitus- tai eduskuntapuolueista ei vaaliohjelmissaan maininnut mitään nyt toteutetuista palkansaajien asemaa heikentävistä toimista.

Ay-liikkeen kannalta erityisen raskauttavaa on se, että Sipilän hallitus on uhkaillen ja kiristämällä puuttunut voimakkaasti työnantajien tavoitteita tukien työmarkkinoiden toimintaan. Porvarihallitus ei kunnioittanut ay-liikettä tasavertaisena kumppanina työmarkkina-asioiden valmistelussa ja katkaisi kolmikantavalmistelun perinteen. Tavoitteena on pysyvästi muuttaa suomalaisen yhteiskunnan valtasuhteet työantajien eduksi.

Ensin tulivat pakkolait ja sitten tuloveroratkaisut linkitettiin kilpailukykysopimuksen (kiky) hyväksymiseen. Hallitus yhdessä työnantajien kanssa pakotti ay-liikkeen hyväksymään työnantajien sosiaaliturvamaksujen siirtoja työntekijöille ja pidentämään työaikaa ilman korvausta. Julkisella sektorilla leikattiin myös lomarahoja.

Myös työnantajien politiikka on entisestään koventunut ja edellyttää ay-liikkeeltä nykyistä suurempaa yhtenäisyyttä vastatoimien osalta. EK ja sen militanttisiipi Suomen Yrittäjät ovat ottaneet ammattiyhdistysliikkeeseen entistä ideologisemman asenteen tavoitteenaan ay-liikkeen aseman heikentämisen yhteiskunnassa ja irtaantumisen yleissitovista työehtosopimuksista sekä viimekädessä työehdoista sopimisen viemisen yksilötasolle.

Hyvä ystävät

Suunta ei tietenkään muuttunut hallituksen puoliväliriihessä. Hallituksen osoittautui jälleen epäluotettavaksi ja kyvyttömäksi sopijaosapuoleksi. Kehysriihessä sovitut työehtojen ja irtisanomissuojan heikentäminen koskee yli puolenmiljoonan ihmisten työsuhdeturvaa. Myös työnantaja joutuvat tällä rajauksella eriarvoiseen asemaan. Nyt jo voi ennustaa, että sotkuisia oikeudenkäyntejä tulee olemaan paljon, mikäli esitysten soveltaminen lainsäädäntöön on edes mahdollista.

Hallitus päätti lisäksi, että se sallii alle 30-vuotiaiden vähintään 3 kk työttömänä olleille työsopimusten tekemisen määräaikaisena ilman perustetta. Jo aiemmin hallitus on mahdollistanut perusteettomat määräaikaisuudet pitkäaikaistyöttömien palkkauksessa.

Hallitus on lisäksi toimikaudellaan leikannut työttömyysturvaa lyhentämällä sen kestoa 100 päivällä, heikentänyt ammattisuojaa, jolloin on pakko ottaa heikommin palkattua työtä karenssin uhalla vastaan, pidentänyt koeaikoja, helpottanut perusteettomia määräaikaisuuksia, lieventänyt irtisanotun takaisinottovelvoitetta, laillistanut nolla-sopimukset ja toteuttanut aktiivimallin. Hallitus suunnittelee lisäksi aktiivimalli kakkosta lisäkarenssien uhalla. Linjana on ollut halpatyömarkkinoiden yleistäminen. Tiivistetysti hallitus pyrkii pakottamaan ottamaan vastaan mitä tahansa työtä millä tahansa ehdoilla. Tällä pyritään myös murentamaan työelämän sääntelyä, kuten työaikoja ja erityisesti yleissitovia työehtosopimuksia.

Ay-liikkeellä ei ole enää mitään syytä yrittää olla rakentava tämän hallituksen kanssa, koska se on rikkonut lähes kaiken mistä se kilpailukykysopimuksella sopi. Kehysriihi oli ties, kuinka mones sodanjulistus työehtoja ja niitä puolustavaa ay-liikettä kohtaan.

Puoliväliriihi oli pettymys myös sinänsä myönteisten päätösten osalta. Tutkimukseen ja koulutukseen suunnatuilla lisäpanostuksilla lähinnä paikkaillaan aikaisempia leikkauksia ja esimerkiksi lisäraha ammatilliseen koulutukseen ei mitenkään paikkaa rajuja koulutusleikkauksia.

Hallituksen hankkeita leimaa valtion omaisuuden käyttäminen erilaisiin yritysten tukimalleihin, jotka eivät aina ole markkinalähtöisiä. Valtion kehitysyhtiö valmistautuu myymään yhteistä omaisuutta, esimerkiksi Nestettä, Postia Kemijokea ja Finnairia, menojen katteeksi. Valtion pörssiomistuksia hallinoiva Solidium on puolestaan suuntautumassa puhtaaksi sijoitusyhtiöksi, ilman varsinaista näkemystä siitä, mikä valtion omistajapolitiikan kansallinen tavoite on.

Hallitus ajaa myös jääräpäisesti asiantuntioista välittämättä maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksipuolista toteutusta. Hallitus pyrkii yhtiöittämään ja lopulta yksityistämään julkisia palveluita ja tuotantoa. Tavoitteena oleva perusterveydenhuollon parantaminen, samoin kuin kolmen miljardin kustannusten kasvun leikkaus jää näillä näkymin toteutumatta. Suuri kysymys jatkossa on lisäksi työterveyshuollon tulevaisuus.

Hallitus siis jatkaa valitsemallaan eriarvoisuutta lisäävällä tiellä. Edes hallituspuolueiden hajoamiset tai rivien repeämiset eivät tahtia haittaa. Hallituksen neljän edustajan enemmistö eduskunnassa voi kuitenkin haihtua minä hetkenä hyvänsä.

Hyvät kuulijat

Seuraavalla hallituskaudella on palautettava nykyistä parempi tasapaino yhteiskuntaan. Pitkä talouskriisi ja kymmenen vuoden talouden taantuma loivat asetelman, jossa palkansaajat ovat joutuneet sopeutumaan korkeaan työttömyyteen, ansiokehityksen heikkenemiseen tai alenemiseen, erityyppisten työelämän joustojen lisääntymiseen ja ennen kaikkea jatkuvaan epävarmuuteen työn jatkumisesta, sekä sitä kautta elämän turvallisen rakentamisen näköalan heikkenemiseen.

Pääomien ja yritysten omistajat ovat olleet etuoikeutettuja. Tarvittaessa pankit on pelastettu verovaroin, yritystukia maksetaan tietämättä hyödyistä, yhteiskunta koulutta yrityksille osaajia, yritysverotusta on alennettu ja muutenkin kaikilla tavoilla on pidetty kilpailukyvystä huolta.

Mikään ei vain tunnu riittävän. Yritysten tuloksesta jaetaan kyllä osingot, tänä vuonna ennätykselliset, mutta investoinnit kotimaahan ovat pitkän aikaan olleet kokonaisuudessa laskussa. Jopa valtio-omisteiset yhtiöt käyttävät veroparatiiseja hyväkseen verojen minimoimisessa eli kiertämisessä. Samaan aikaan elinkeinoelämän etujärjestöt vaativat julkisten menojen leikkauksia kulujensa pienentämiseksi. Ajatus siitä, että yrityksillä on yhteiskuntavastuu, joka on vastavuoroisuutta yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta, ei läheskään aina toteudu.

Voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta ay-liikkeen lähtökohta on edelleen rakentaa yhteiskuntaa yhteistyössä kulloisenkin maan hallituksen ja työnantajatahojen kanssa. Poliittisiin suhdanteisiin nojaava yksipuolinen työelämän ja siihen liittyvän lainsäädännön muuttaminen johtavat vain vastakkainasetteluun ja viime kädessä konfliktiin, josta kaikki kärsivät.

Vetoankin EK:n ja muihin työnantajajärjestöihin sekä poliittisiin puolueisiin, että komikantainen valmistelu ja sopiminen palautetaan sille kuuluvaan arvoon. Esitän, että puolueet ja muut poliittiset toimijat linjaavat avoimesti tavoitteensa työelämän ja tulonjaon uudistamiseksi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Esimerkiksi viime vaalien alla työttömyysturvan leikkauksista, työajan pidentämisestä tai pakkolajeista ei yksikään puolue puhunut mitään, mutta työntekijöiden ja työttömien aseman heikentämisestä tulikin hallituksen päälinja.

Arvoisat kuulijat!

Vietämme vappua muistelemalla vuoden 1918 traagisia tapahtumia. Vaikka ajat olivat tuolloin totaalisen erilaiset, vastainasettelu on silloinkin leimallista. Olen huolissani siitä, että maan hallitus tekee kaikkensa lisätäkseen vastainasettelua ja epäluottamusta. Tähän on tultava muutos, mieluiten ennen kuin peruuttamattomia tai vaikeasti korjattavia asioita tapahtuu.

Hyvää Vappua!

Turja Lehtonen
Teollisuusliitto ry
1. varapuheenjohtaja