Järvenpään Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksestä vuodelle 2019

Järvenpäässä eletään suuren rakenteellisen muutoksen aikaa sote-palveluiden siirtyessä kuntayhtymään. Kaupungin kouluverkko rakennetaan lähivuosina käytännössä uusiksi. Kaupungin tulee houkutella uusia asukkaita, yrittäjiä ja työntekijöitä, sekä pitää nykyisten kuntalaisten palveluiden taso hyvänä. Vasemmiston valtuustoryhmä on huolissaan korkeasta kasvuennusteesta ja velkaantumisen kiihtymisestä. velkarahaa tarvitaan kouluverkon rakentamiseen, mutta onko riskien arvioinnissa kiinnitetty riittävästi huomiota vaihtoehtoon, että väestöennusteet eivät toteudukaan esitetyn suuruisena?

1. Kysymys konsernipalveluihin: Talousarvion sivulla 25 mainitaan ”arvio riskeistä” mutta asiakirjassa ei ole kirjattu konsernipalveluiden riskejä. Minkälaisia riskejä ensi vuodelle on tunnistettu? Konsernipalveluista on siirtynyt ja siirtymässä paljon ammattitaitoa ja osaamista sekä sote-kuntayhtymään, että muille työnantajille. Miten varmistetaan riittävä osaaminen hallinnossa ja onko nähtävillä uusien johto- tai asiantuntijavirkojen perustamista vuoden 2019 aikana?

2. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hallitus on päättänyt niukimmalla mahdollisella äänimäärällä puheenjohtajan äänen ratkaistessa hyväksyä esityksen, minkä mukaan kuntayhtymän johtajan hankintavaltuudet ovat jopa 8 Me, palvelualuejohtajien jopa 3Me ja tietohallintojohtajan 2Me ja tulosalueiden päälliköiden 0,6Me. Hankintavaltuuksien rajat eivät ole kohtuullisia, kun niitä vertaa muihin saman kokoluokan kuntiin tai kuntayhtymiin. Lisäksi hallintosäännön hankintarajoja koskeva päätös johtaa siihen, että hankintapäätöksiä valmistelee ja niistä päättää sama johtaja. Näin ei voi olla. Kuntayhtymän hallintosääntö ja muut hankintojen valmistelua koskevat ohjeet tulisi kirjoittaa siten, että kaikki valmistelu tapahtuu hankintajohtajan tai -päällikön johdolla. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kuntayhtymän valtuusto 13.12.2018. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä pyytää kuntayhtymän valtuuston jäseniä kiinnittämään huomiota tarpeettoman suuriin hankintarajoihin sekä hankintojen valmisteluprosessiin.

3. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella on tunnistettu ja kirjattu riskit selkeästi, siitä kiitos. Miksi kiusaamisen vähentämisen tavoitteisiin ei ole nostettu mitattavia mittareita? Nykyisen toimintakäytännön piti tuottaa vuoden 2018 alusta asti numeerisia lukuja henkilökunnan tietoon tulleista kiusaamistapauksista. Miten tilastointi on toteutunut ja miltä kiusaamistilanne numerojen valossa näyttää? Tulisiko tällainen numeerinen arviointi olla opetustoiminnan mittarina?

4. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä on vastustanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja pyrkinyt palauttamaan subjektiivisen oikeuden päivähoitoon Järvenpäässä. Palvelualueelta valtuustolle annetun tiedon mukaan kaikki kokopäiväistä hoitoa hakeneet lapset ovat paikan myös saaneet. Kysymmekin, miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta ei palauteta, jos valituksen tehneille on paikka kuitenkin myönnetty? Nähdäksemme tämä aiheuttaa tarpeetonta epävarmuutta, haittaa, viivettä ja vaivaa vanhemmille, sekä rasittaa tarpeettomasti hallintoa.

5. Valtuutetut ovat saaneet henkilöstön edustajilta kannanoton, missä epäillään, että lastentarhanopettajien palkankorotukset katetaan talousarviolla muiden ammattiryhmien kustannuksella. KVTES:n järjestelyvaraerä ei yksin riitä korotuksiin, vaan budjetissa olisi laskettu palkankorotuksiin myös SAK-ajan (suunnittelutyöhön varatun ajan) resurssointiin varattua rahaa. Pitääkö tämä paikkansa? Ollaanko ryhmäavustajien käyttöä vähentämässä? Tämä ei nähdäksemme vastaa lasten osaamisen ja hyvinvoinnin tarpeita. Onko suunnittelutyössä olevan lastentarhanopettajan resurssi laskettu mukaan kasvattajien suhdelukuun?

6. Kaupunkikehityksen palvelualueella tapahtuu myös rakenteellisia uudistuksia, kun osa toiminnasta siirtyy toisille palvelualueille ja osa Keski-Uudenmaan soteen. Korjaamo- ja varikkotoiminta ulkoistetaan kevään aikana ja siitä ei luvata vielä säästöjä vuoden 2019 aikana. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä odottaa pitkäaikaista seurantaa ja raportointia korjaamo- ja varikkotoiminnan ulkoistamisen vaikutuksista palvelualueen kokonaiskustanuksiin ja työntekijöiden työhyvinvointiin.

7. Miksi Perhelän korttelin jatkosuunnitelmat eivät ole keskeisenä tavoitteena palvelualueella ja miksi tontin kehittämistä ei ole tunnistettu yhdeksi merkittävistä riskeistä?

Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo, että ensi vuonna talousarvion laadintaan käytetään riittävästi aikaa ja sen valmisteluun tulee kutsua kaikki valtuustoryhmät. Budjettineuvotteluiden avulla saamme jaettua ymmärrystä siitä, mihin kaupungin toimintaa tulee kohdentaa ja mistä olemme valmiita tinkimään. Politiikka on parhaimmillaan arvokeskustelua, neuvottelua ja yhteistyötä erilaisten toimijoiden ja arvopohjien välillä. Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa olla mukana lisäämässä valmistelun avoimuutta ja päätöksenteon yhteistyötä.